Miten tukea lukihäiriöisen itsetuntoa?

Ääneen lukemisen tilanne on kohta edessä, lukihäiriöistä jännittää jo ehkä etukäteen. Hän miettii, onnistuuko hän tällä kerralla lukemaan. Hän ajattelee ehkä keskittyvänsä ja lukevansa hyvin rauhallisesti. Tai ehkä hän käy omaa luettavaa kohtaa mielessään läpi yhä uudelleen ja uudelleen. Hän saattaa myös miettiä, nauravatko kaverit hänelle, jos hän ei onnistu? Mitä opettaja ajattelee, jos hän lukee hyvin hitaasti? Entä jos hän yrittäisikin lukea nopeammin, vaikka tietää, että silloin tulee helposti virheitä? Mitä opettaja siitä sitten ajattelisi? Pitääköhän opettaja minua huonompana tai laiskana oppilaana? Pitävätköhän kaverit minua tyhmänä? Olenkohan hyväksytty luokassa?

Lukihäiriö saattaa vääristää minäkuvaa

Lukihäiriö ei aiheuta ongelmia pelkästään lukemiseen ja kirjoittamiseen. Lukihäiriö voi aiheuttaa oppilaalle myös emotionaalisia, sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia, kuten huonommuuden ja turhautumisen tunteita. Hänen mielessään voi pyöriä myös kysymyksiä, että miksi juuri minulle lukeminen ja kirjoittaminen ovat vaikeita? Miksen minä opi samalla tavoin kuin muut?

Lukihäiriöinen voi tuntea itsensä erilaiseksi kuin muut oppilaat. Muut eivät ehkä hyväksy lukihäiriöistä sellaisena kuin hän on, jolloin hänestä saattaa helposti tulla syrjitty, joka on yksi koulukiusaamisen muoto. Nämä tapahtumat voivat jättää lukihäiriöiselle arpia ja ahdistavia muistoja. Pahimmassa tapauksessa nämä johtavat mielenterveydellisiin ongelmiin. Syrjimisen vuoksi lukihäiriöiselle voi myös muodostua negatiivinen kuva omasta itsestään, joka vaikuttaa oppilaan minäkuvaan ja siten myös hänen kykyynsä oppia ja toimia sosiaalisissa tilanteissa.

Ryhmän hyväksyntä tukee oppilaan itsetuntoa

Sosiaalinen hyväksyntä on tärkeää lukihäiriöisen itsetunnolle. Hyväksyvä sosiaalinen yhteisö vahvistaa ryhmään kuuluuden tunnetta, joka on myös yhteydessä oppilaan myönteiseen minäkuvaan. Erityisesti kouluikäiset ovat hyvin alttiita kavereiden mielipiteille ja jokainen haluaa tulla hyväksytyksi. Kouluikäisen oppilaan syrjintä ja koulukiusaaminen voivat olla hyvinkin haavoittavia kokemuksia ja jättää pysyvät muistot.

Opettajan keskeinen rooli 

Opettaja voi tukea sekä ryhmän hyväksyntää että lukihäiriöiden itsetuntoa merkittävästi. Lukihäiriön varhainen havaitseminen ja tukikeinojen aktiivinen tarjoaminen tarjoavat lukihäiriöiselle mahdollisuuden potentiaaliaan vastaaviin suorituksiin sekä itsetuntoa ja positiivista minäkuvaa tukeviin myönteisiin oppimiskokemuksiin. Opettaja voi olla hyödyllistä kertoa luokalle mistä lukihäiriössä on kyse, jotta muut oppilaat ymmärtävät miksi lukeminen ja kirjoittaminen voivat olla toisille vaikeampia.

Lukihäiriöisellä on usein muita vahvuuksia

Lukihäiriö ei ole kiinni oppilaan älykkyydestä, eikä se tee oppilaasta tyhmää. Yleensä lukihäiriöinen on hyvin lahjakas jossain muussa kuin luku- tai matemaattisissa aineissa. On myös poikkeuksia, joissa lukihäiriöinen oppilas on erittäin lahjakas esimerkiksi äidinkielessä tai matematiikassa. Kuten on tullut aikaisemmin ilmi, niin jokainen on oma yksilönsä eikä lukihäiriö ilmene kaikilla samanlaisena. Onnistumisen ja menestymisen kokemukset joissakin toisissa aineissa vahvistavat oppilaan itsetuntoa.

Kannustetaan lukihäiriöistä vaikeuksista huolimatta saavuttamaan unelmiaan ja uskotaan heihin yhdessä. Erityisesti lukihäiriöinen kaipaa sitä, että ympärillä olevat ihmiset uskovat hänen taitoihin ja kykyihin sekä antavat mahdollisuuden oppimiseen omalla tavalla.

Kirjoittaja on puheterapeutti, joka teki pro gradu -tutkielmansa lukihäiriön yhteydestä oppilaan itsetuntoon.

Väreillä puhumaan ja lukemaan!

Onko lapsesi vaikea tunnistaa S-äänne kuulonvaraisesti?

Korvaako hän R-äänteen L-äänteellä?

Onko oppilaallesi haastavaa oppia kirjaimia?

Joskus lapselle voi olla haastavaa oppia nopeasti abstrakteja käsitteitä – kuten muistaa kirjainmerkkien edustamia äänteitä tai kirjainmerkkien nimiä. Myös äänteiden motorinen tuotto voi olla vaikeaa, ja lapsella voi olla äännevirhe tai -virheitä puheessaan. Lapsi voi korvata äänteen toisella äänteellä, esim. koila po. koira tai tuottaa sen virheellisesti, esim. R-äänteen uvulaarisesti (kurkkuärrä). Myös kuulonvarainen tunnistaminen eli miten lapsi erottelee kuulon avulla äänteitä voi olla hankalaa. 

Näiden kaikkien edellä mainittujen haasteiden kuntouttamisessa ja taitojen harjaannuttamisessa auttaa visuaalisuus ja värit. Värin visuaalinen ärsyke helpottaa äänteen muistiin painamista ja mieleen palauttamista. Näönvaraisen tuen liittäminen uuden asian harjoitteluun myös keventää kuulomuistin kuormitusta. Värien käyttö on motivoivaa ja hauskaa ja värien avulla haastavan asian harjoittelu on lapselle kevyempää.

ÄÄNNE = VÄRI

Puheterapeutti Merja Mäenpää on kehittänyt Sanamaailmassa Värivihjeet®-menetelmän, jonka pohjalta on nyt kehitetty Väreillä puhumaan ja lukemaan -tuotteita. Värivihjeet®-menetelmän lähtökohta on äänteeseen yhdistettävä väri. Värivihjeet®-kartassa jokaista suomen kielen äännettä vastaa yksi väri. Värivihjeet® on helppo oppia. Niiden käyttö ei vaadi erityismateriaaleja, vaan harjoittelussa voidaan hyödyntää olemassa olevia materiaaleja tai valmistaa ne itse.

Väreillä lukemaan - harjoituspaketti

Väreillä lukemaan -paketti on tarkoitettu kaikille lukemaan opetteleville lapsille. Kirjasessa kuvataan portaittain etenevä lukemaan oppimisen ohjelma. Värit auttavat kirjain-äännevastaavuuden harjoittelussa, ja paloja voi yhdistää toisiinsa tavuiksi, esimerkiksi vokaaliliukuja harjoiteltaessa. Paloista voi tehdä sanoja, voi harjoitella tavurajoja, vokaalin tai konsonantin kestoa, riimipareja sekä muodostaa sanoista lauseita. Kortteja voi käyttää molemmin puolin, kortin toisella puolella on kirjaimella merkitty väriä vastaava suomen kielen äänne, toinen puoli on pelkästään värillinen. Mukana on myös valkoisia paloja, joita voi käyttää esim. tavurajojen merkitsemiseen tai tarvittaessa lisä-äännepaloina. 

Vinkki: etsi lasta kiinnostavia ja selkeitä kuvia VÄREILLÄ -palojen kirjoitus- ja lukuharjoituksien innoittajiksi.

Väreillä puhumaan - harjoituspaketti

Väreillä puhumaan – OPI R ja S -kirjasessa on runsaasti vinkkejä harjoitteluun alkaen äänteiden erottelusta äänteiden oikean tuottotavan harjoitteluun. OPI R ja S -paketti on tarkoitettu R ja S -äänteiden oikeiden ääntömallien harjoitteluun. Kirjasen mukana tulee Väreillä-palapelipalat, joilla voidaan leikin- ja pelinomaisesti harjoitella mm. äänteiden kuulonvaraista erottelua, kuuluuko sanassa esimerkiksi S vai T -äänne. Väreillä-kortteja on helppo yhdistää erilaisiin peleihin, niistä voi mm. muodostaa harjoiteltavalla äänteellä alkavia tavuja tai sanoja. Seuraavaksi on tulossa Väreillä puhumaan – OPI K ja L -paketti.

Värivihjeet®-menetelmää voi käyttää kotona, esi- ja alkuopetuksessa sekä puheterapiassa. Lapsi oppii, kun hänellä on hauskaa. Nyt saa liikkua, leikkiä ja pelata yhdessä ja käyttää mielikuvitusta – värikkäästi!

Jos lapsella on suuria vaikeuksia esim. kuulonerottelussa tai useampia äännevirheitä, ota yhteyttä oman kuntasi puheterapeuttiin.

Värikästä harjoittelua! 

Tutustu Väreillä™ -tuotteisiin Sanamaailman verkkokaupassa!

Osallistu Sanamaailman Värivihjeet® -VÄREILLÄ lukemaan ja puhumaan - koulutuksiin!

Tukea lukihäiriöisen koulunkäyntiin

Lukihäiriöinen oppilas tarvitsee koulussa ja kotona tukea ja kannustusta. Seuraavassa tekstissä käsittelen keinoja, joilla lukihäiriöisen lapsen koulunkäyntiä ja kotitehtävien hoitamista voidaan tsempata ja tukea. Ympäristön antama tuki on lukihäiriöiselle lapselle erityisen tärkeää. Tärkeä on myös löytää jokaiselle se oma paras tapa oppia asioita. Lukihäiriö ei ole este opinnoille!

Henkilökohtaista tukea ja keskittymisrauhaa erityisopetuksella

Koulussa lukihäiriöinen oppilas tulisi huomioida ja järjestää hänelle parhaan oppimistulosten takaamiseksi erilaisia tukikeinoja. Tehokkain koulun tukikeino on yleensä erityisopetus. Lukihäiriöisen lapsen on usein saatava henkilökohtaista tukea, jotta oppimistulokset olisivat hänen todellisen potentiaalinsa mukaiset. Erityisopetus tarjoaa yleensä myös soveltuvamman ympäristön oppimiseen. Suuressa luokkahuoneessa lukihäiriöisen lapsen on usein vaikea keskittyä kunnolla tehtävän tekemiseen kaiken hälinän ja muiden aktiviteettien ympäröimänä. Parhaan oppimistuloksen turvaamiseksi keskittymistä häiritsevät seikat tulisi minimoida. Pieni ja rauhallinen tila antaa yleensä lapselle parhaan mahdollisuuden keskittymiseen.

Valmiita muistiinpanoja ja tukea koetilanteisiin

Tuntiseuraamista voidaan helpottaa antamalla esimerkiksi muistiinpanot oppilaalle etukäteen, jolloin hänellä ei mene aikaa kirjoittamiseen, vaan hän pystyy koko ajan keskittymään opetukseen. Kotona muistiinpanoja ja muita teoria-aineistoja voidaan myös äänittää tietokoneelle tai kännykkään, josta lapsi voi niitä itse kuunnella ja kerrata. Joskus myös yhdessä aikuisten kanssa tehdyt visuaaliset miellekartat tai kuvat auttavat asioiden mieleenpainamista ja kertaamista.

Lukihäiriö tulisi huomioida myös koetilanteissa. Pystyisikö koetilannetta muuttamaan lukihäiriöiselle sopivammaksi? Voisiko sisältöä muokata helpommin sisäistettäväksi tai voisiko lukihäiriöiselle antaa mahdollisuuden kokeen suulliseen suorittamiseen tai täydentämiseen? Tehtävänannon selkeään muotoon on myös hyvä kiinnittää huomiota. Tarvittaessa lukihäiriöisellä tulisi olla koetilanteessa avustaja, joka lukee hänelle koekysymykset. Lisäaika tai tunnistavat kokeet voivat olla erittäin tärkeitä ja hyödyllisiä keinoja mahdollistaa täysipainoinen koesuoritus.

Lukemisen ja lukemaan oppimisen apuvälineet

Lukemiseen on olemassa paljon myös erilaisia konkreettisia apu- ja tukikeinoja, joita käyttämällä voidaan parantaa lukihäiriöisen lukemista ja lukemaan oppimista. Mm. on olemassa lukevia kyniä, jotka muuntavat tekstin ääneksi, puheentunnistusohjelmia, jotka kirjoittavat puhutun puheen tekstiksi sekä paljon erilaisia äänikirjoja ja e-kirjoja. Celian Oppari-verkkokaupasta on ostettavissa peruskoulun ja toisen asteen äänioppikirjoja sekä Celian äänikirjastosta voi myös lainata muita kirjoja toimitettuaan todistuksen lukuesteestään.

Paperilta lukemista voi helpottaa värilliset kalvot, jotka pienentävät kirjoissa yleensä vallitsevaa mustavalkoista kontrastia. Muuntamalla taustaväriä valkoisesta himmeän värilliseksi voidaan parantaa tekstin luettavuutta ja selkeyttä. Lisäksi lukemisen sujuvuutta voi tukea viivoitin tai erillinen lukemisviivain, jonka avulla on helpompi hahmottaa luettava kohta sekä pysyä oikeassa kohdassa.

Lukemisviivain helpottaa luettavan kohdan hahmottamista sekä oikeassa kohdassa pysymistä.

Pieni koulunsa aloittanut oppilas voi myös innostua erilaisista peleistä, joiden avulla harjoitella lukemista. Ilmaisia lukemista ja lukusujuvuutta harjoittavia pelejä löytyy internetistä (esim. Ekapeli) ja erilaista harjoitusaineistoa voi hankkia myös oppimismateriaaleja myyvistä erikoisliikkeistä ja verkkokaupoista, kuten Sanamaailmasta. Vieraiden kielten lukemiseen ja kirjoittamiseen tarvittavaa täsmäharjoitusta voidaan taas hankkia esim. Erityisryhmien Tietotekniikkakeskuksen julkaisemalla Language Maid -pelillä. 

Erilaiset sananrakennus- ja lukuharjoitukset voivat tukea lukihäiriöisten luku- ja
 kirjoitustarkkuutta. Kuvassa Sanamaailman Väreillä lukemaan harjoituspaketti. 

Auta oman oppimistavan löytämisessä

On tärkeä kehittää jokaiselle lukihäiriöiselle oma paras keino oppia ja antaa mahdollisuus oppimiseen omalla tavalla. Oman parhaan oppimistavan löytämiseen kannattaa käyttää aikaa ja antaa erilaisia mahdollisuuksia, koska parhaan oppimistyylin löydyttyä myös opiskelu helpottuu ja onnistumisen kokemukset lisääntyvät.

Vaikka lukihäiriöisen oppilaan vaikeuksille tulee antaa tukea, tulee oppilaan itse saada suoriutua tehtävistään. Oma onnistuminen saa aikaan hyvän tunteen ja kannustaa häntä yrittämään enemmän. Onnistumisesta hän saa myös myönteisiä ja positiivisia kokemuksia, joiden avulla hän tietää pystyvänsä selviytymään tehtävistä. Erilaisten tukikeinojen avulla oppilas suoriutuu tehtävistä paremmin, jolloin myös hänen motivaatio lukemista ja kirjoittamista kohtaan kasvaa.

Koti kannustajana

Myös kotona lukihäiriöiselle lapselle tulisi antaa tukea. Erityisen tärkeä on ennen kaikkea olla kiinnostunut lapsen/nuoren asioista. On tärkeä tietää lukihäiriöön liittyvistä vaikeuksista ja siitä, miten ne vaikuttavat oppimiseen. Lasta/nuorta tulee kannustaa tehtävien tekemiseen ja lukemiseen. Pienemmillä koululaisilla jokin palkinto voi toimia hyvänä houkuttimena rutiineja luotessa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että jatkuva ulkoinen palkitseminen heikentää sisäisen motivaation syntyä. Tärkeää on ennen kaikkea muistaa kehua paljon ja antaa rakentavaa palautetta positiiviseen sävyyn! Lapselle/nuorelle ei tule asettaa liian suuria tavoitteita tai paineita, jottei hän turhaudu.

Palautteen sävy heijastuu lukuhaluun

Lukihäiriöisen täytyy saada kipinä lukemiseen, jotta lukemiseen kehittyy kiinnostus ja lukemisesta tulee mielekästä. Ns. pakkopulla ei vedä ketään puoleensa. Lukihäiriöinen tarvitsee lukemiseen positiivista palautetta ja paljon kannustusta. Positiivinen palaute ja kannustaminen siivittävät nuoren innostusta lukemista ja kirjoittamista kohtaan ja vastaavasti negatiivinen palaute vain vahvistaa asiaan liittyvää ikävää mielikuvaa. Negatiivisen palautteen saaminen voi myös herkästi muokata lukihäiriöisen käsitystä omasta itsestään ja taidoistaan negatiiviseksi.

Kirjoittaja on äskeittäin valmistunut puheterapeutti, joka opiskeluaikanaan on perehtynyt lukihäiriöön.

Lukihäiriö, oppiminen ja koulunkäynti

Lukeminen ja kirjoittaminen ovat tärkeitä taitoja koulua käydessä ja opiskellessa. Niiden avulla opiskellaan uutta ja näytetään kerättyä osaamista. Lukihäiriöiselle lukeminen saattaa olla hidasta, vaikeaa ja epämotivoivaa, oikeinkirjoitus virheellistä sekä vieraat kielet ja matemaattiset aineet vaikeita. Onko lukihäiriöisen tästä huolimatta mahdollista selvitä kunnialla koulusta ja jatkaa jopa akateemisten opintojen parissa?

Loppuuko lukihäiriöisen motivaatio?

Vaikeudet lukemisessa ja kirjoittamisessa aiheuttavat usein kiinnostuksen menettämisen kyseisiä asioita kohtaan. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää antaa lukihäiriöiselle oppilaalle mielekkäitä oppimisen kokemuksia, joilla vahvistetaan opiskelumotivaatiota. Kouluikäisen motivaation puute ei välttämättä aina johdu kuitenkaan itse lukihäiriöisestä lapsesta/nuoresta itsestään. Motivaation sammumiseen voi vaikuttaa myös se miten lukihäiriö otetaan koulussa huomioon. Millä tavoin vaikeuksiin on puututtu ja millaisia mahdollisuuksia erilaiseen oppimiseen on annettu? Onko vaikeuksia huomattu? Ovatko opettajat/vanhemmat edes tietoisia lukihäiriöstä sekä sen parhaista tukimalleista?  

Ilman riittävää tukea lukihäiriöinen oppilas voi tuntea, että ei kannata edes yrittää, kun onnistumisen kokemuksia ei synny. Tämän vuoksi lukihäiriöiden tunnistaminen sekä tukeminen ovat keskeisessä asemassa lukihäiriöisen oppilaan opiskelumotivaation ylläpitämisessä.

Piilevä lukihäiriö tarvitsee myös apua

Aina opettajatkaan eivät huomaa oppilaan lukihäiriötä. Lukihäiriö voi olla tyypiltään huomaamattomampi tai oppilas voi pyrkiä pitämään ongelmiaan piilossa, jolloin opettajan on vaikeampi huomata mistä ongelmat voisivat johtua. Lukihäiriöinen saattaa piilotella ongelmaansa, koska pelkää tulevansa tuomituksi tai olevansa erilainen kuin muut, jos toisi ongelmat esille.

Ongelmia voi aiheuttaa myös lukihäiriöisen oppilaan ahkera työskenteleminen. Hän voi nähdä huomattavan paljon vaivaa ja aikaa pärjätäkseen koulussa. Tällöin hänen vaikeuksiaan ei aina huomata ja hän voi jäädä tukikeinojen ulkopuolelle. Saman ongelman voi aiheuttaa myös se, että vanhemmat auttavat ja tekevät kotona oppilaan kanssa kohtuuttoman paljon töitä, jotta hän pärjäisi koulussa. Opettajat voivat silloin ajatella, että oppilas ei tarvitse tukea oppimisvaikeuksiin, koska hän pärjää koulussa riittävän hyvin. Tällöin ohitetaan se tosiasia, kuinka paljon oppilas perheineen käyttää aikaa ja vaivaa turvatakseen koulussa pärjäämisen.

Lukihäiriön toteaminen on tärkeää, jotta oppilas ja ympäristö saavat nimen vaikeuksille. Näin vaikeuksiin on myös mahdollista puuttua ja vaikuttaa lukihäiriöisen oppilaan oppimiseen ja oppimisen tuloksiin. Mitä aikaisemmin lukihäiriö todetaan, sen helpompi lukihäiriöisen koulutie tulee olemaan. Tunnistetun lukihäiriön ja oikeiden tukitoimenpiteiden avulla hän saa paremmat eväät ja mahdollisuudet oppimiseen.

Onnistuvatko jatko­-opinnot?

Lukihäiriö ei ole este opinnoille. Kunhan lukihäiriöinen löytää oman parhaan tapansa oppia ja omaksua asioita sekä saa ympäristön tukea siihen, on hänellä kaikki samat mahdollisuudet kuin ilman lukihäiriötä. On myös jokaisen lukihäiriöisen omasta kärsivällisyydestä kiinni, kuinka paljon jaksaa nähdä vaivaa omien oikeuksien ja tukikeinojen eteen. 

Lue seuraavassa blogitekstissä lisää lukihäiriön erilaisista tukitoimenpiteistä...

Kirjoittajana on vasta valmistunut puheterapeutti, joka opiskeluaikana on perehtynyt lukihäiriöihin. 

Satuja ja kirjainleikkejä - Kuinka tukea alle kouluikäisen lapsen kielellisten taitojen kehitystä?

Johdata lapsi satujen ja kirjainten maailmaan

Lapsen saa helpoiten kiinnostumaan kirjaimista ja saduista, kun tutustumistuokiot ovat kytkettyinä leikkeihin ja peleihin. Oppimisesta ei pidä tehdä liian vakavaa. Harjoittelun tulee olla hauskaa ja toteuttaa lasta innostavien pelien ja leikkien kautta, jolloin oppiminen tapahtuu huomaamatta siinä sivussa.

Esikielelliset taidot (mm. sosiaalinen kommunikaatio, äänteiden erotteleminen & havainnointi, kirjain-äännevastaavuus, äänteiden yhdistäminen ja kielellinen lyhytkestoinen muisti) vahvistavat myöhempää luku- ja kirjoitustaidon oppimista. Sen takia näiden taitojen harjoittaminen jo ennen kouluikää on hyvin tärkeää. Ne ovat perusta myöhemmälle lukutaidolle.

Entä miten alle kouluikäistä lasta voidaan tsempata kielellisten taitojen oppimisen kanssa? 

Käyttäkää leikeissä paljon liikuntaa ja musiikkia. Ne tukevat lukemaan oppimista. Pienten lasten ja esikouluikäisten lasten tulisi saada paljon erilaisia virikkeitä tutustuessa kirjainten ja lukemisen maailmaan. Tutustukaa kirjaimiin mahdollisimman monipuolisesti ja vaihtelevasti. Erilaisia harjoituksia keksittäessä vain mielikuvitus on rajana. On tärkeä kuitenkin muistaa, että kaikki harjoitukset eivät kiinnosta kaikkia lapsia. Rakenna harjoitukset lapsen omien mielenkiinnon kohteiden ympärille.

Tässä joitakin esimerkkejä, miten kirjaimiin voidaan tutustua ja miten niitä voi mielekkäällä tavalla harjoitella:

•  Piirtäkää, maalatkaa tai värittäkää kirjaimia
•  Pelatkaa kirjaimilla esimerkiksi muistipelejä
•  muovailkaa kirjaimia
• Keksikää kirjaimille nimiä kuten "A=niinkuin ankka tai O=niinkuin omena" 
• Keksikää näistä loruja, jotka innostavat lasta
• Leipokaa vaikka kirjainten muotoisia pullia ja piparkakkuja! 
• Merkitkää hernepussit aakkosilla ja nostelkaa niitä vuorotellen
• Kirjaimia voidaan bongailla myös vaikka kirjoista; kuka löytää kirjan sivuilta ankan kirjaimen eli A:n tai mikä kirjain kurkistaa nallen takana? 

• Tehkää paljon toistoja!

• Muistakaa aina myös nimetä kirjaimet!

Aivan pienille on myös olemassa pehmokirjoja, joissa on paljon lapsille hyvin mielenkiintoisista asioita, kuten eläimiä. Tarkkailkaa kirjoja yhdessä ja nimeä asioita lapselle mahdollisimman monia kirjassa näkyviä asioita. Lapsen lukutaidon kannalta on oleellista, että lapsi kuulee pienestä asti paljon satuja ja tarinoita. Iltasatu on hyvä tapa tutustuttaa lasta satujen maailmaan.

Mitä tehdä jos lasta ei lukuhetket kiinnosta?

Pyri tuomaan lapsen arkeen päivittäisiä yhteisiä lukutuokioita. Pidä tuokiot aluksi lyhyinä ja hyödynnä lapsen mielenkiinnon kohteet. Älä pakota lasta, anna lapsen alussa päättää kauanko hän lukutuokiossa viihtyy. Lukutuokioita voi pidentää pikkuhiljaa. Ota myös herkästi huomioon lapsen omat aloitteet, jos lapsi esimerkiksi tarttuu johonkin kirjaan, ota pieni hetki aikaa ja lue/katsele yhdessä lapsen kanssa lapsen tuomaa kirjaa. Ole läsnä yhteisessä lukuhetkessä, pitäkää hetki rauhallisena ja keskittykää tämän hetken ajan kirjaan ja yhteiseen vuorovaikutukseen. Pikkuhiljaa lapsi oppii lukutuokioiden kuuluvan arkeen ja kun ne ovat lapselle mieluisia, alkaa hän odottamaan niitä. 

Lukekaa lapsen kanssa yhdessä, tutkikaa kirjan sivuja, osoitelkaa kuvia ja nimetkää niitä, esitä lapselle kysymyksiä ja lue lapselle. Tee lukuhetkestä rauhallinen ja lapselle mielenkiintoinen. Menkää lapselle mieluisaan paikkaan, oli se sitten sohvan nurkka, oma sänky tai vaikka tyynyistä ja patjoista rakennettu maja.

Käykää lapsen kanssa yhdessä kirjastossa. Anna lapsen tutkia kirjoja ja tutustua kirjojen maailmaan. Tee kirjastokäynnistä lapselle mieluinen, anna lapsen itse valita kirjoja, ja jääkää vaikka hetkeksi lukemaan kirjastoon, jos sieltä löytyy lapselle kiinnostava lukunurkkaus. Jos lapsi ei kirjastossa heti syty kirjojen maailmaan, anna lapsen rauhassa tutustua kirjaston kulttuuriin ja leikkiä, jos kirjastossa on lapsille joitakin leluja ja leikkinurkka. Tärkeintä on kuitenkin, että lapsi saa hyviä kokemuksia kirjastossa käynneistä. Tällä tavalla hän luultavammin haluaa sinne myös jatkossa, koska hän muistaa, että kirjasto oli se kiva paikka, siellä oli vaikka mitä kivoja kirjoja.

Miten taidot voivat olla yhteydessä myöhempään lukitaitoon

Tietyt merkit jo varhaislapsuudessa/lapsuudessa voivat viitata lukihäiriöön. Tulee kuitenkin muistaa, että merkit kertovat vain mahdollisuudesta puhkeavaan lukihäiriöön. Lukihäiriö voi toisaalta puhjeta kouluikäiselle myös ilman aikaisempia ennusmerkkejä. Tunnusmerkkejä lapsen myöhempään puhkeavaan lukihäiriöön voi olla muun muassa:

• perinnöllisyys
• kiinnostuksen puute kirjaimiin
• lukuhetket vanhemman kanssa eivät kiinnosta
• kynätehtävät eivät ole lapsen mieleen
• nimeämisen hitaus
• motoriikan ongelmat
• rytmitajun ongelmat

Lukihäiriön ilmaantumista lapsella ei voida kuitenkaan ennustaa. Mielessä on hyvä pitää, että jokainen kehittyy yksilöllisesti. Lapsella voi olla pienenä hyvätkin kielelliset valmiudet, mutta koulussa käy ilmi, että kirjoittamaan ja lukemaan oppiminen onkin hyvin työlästä. Toisaalta lapsella voi pienenä olla ongelmia ja kiinnostuksen puutetta, mutta kouluikäisenä lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa ei esiinny suurempia ongelmia.

Kirjoittajana on juuri valmistumassa oleva puheterapeutti, joka on jo opiskeluaikana toiminut lukihäiriöisten kanssa ja pyrkinyt löytämään motivoivia keinoja lapsille, joita kirjaimet eivät kauheasti innosta.

-Maija