Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvatus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvatus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Haastava käyttäytyminen - mikä ongelman aiheuttaa?



Kukaan ei voi täysin välttyä haastavilta tilanteilta. Joillekin meistä haastavat tilanteet ovat satunnaisia hetkiä, jotka saattavat sattua kadulla tuntemattomien ihmisten kanssa, kun taas joillekin meistä haastavat tilanteet ovat arkipäivää, ehkäpä läheisten perheenjäsenten kesken. Haastavat tilanteet aiheutuvat yleensä jonkun tilanteessa olevan ihmisen haastavasta käytöksestä, jolla tyypillisesti tarkoitetaan negatiivisia seuraamuksia aiheuttavaa käytöstä.

Nina Korventaival kirjoitti aikanaan Sosiaaliporttiin mielenkiintoisen ja ajatuksia herättävän artikkelin haastavasta käyttäytymisestä ja siihen vaikuttamisesta. Korventaival kirjoittaa artikkelissaan siitä, kuinka asenneilmapiiri vaikuttaa haastavan käyttäytymisen tulkitsemiseen ja haastaakin lukijat asennetalkoisiin.

Haastavan käyttäytyminen aiheuttaa monenlaisia tunteita, niin henkilössä itsessään kuin erityisesti muissakin ihmisissä. Pelko, voimattomuus, avuttomuus, loukkaantuminen ja jopa viha ovat tunteita, joita syntyy helposti haastavan käyttäytymisen seurauksena kaikille eri osapuolille. Nämä negatiiviset tunteet voivat viedä huomion siltä, mistä käyttäytyminen oikeastaan johtuu ja mitä tilanteen helpottamiseksi, ellei jopa ratkaisemiseksikin voitaisiin tehdä. Korventaipaleen mukaan tunteiden ja asenteiden syntymisen taustalla onkin pohjimmiltaan ihmiskäsitys ja arvot. Esimerkiksi se, millaisia ja kuinka suuria ennakkoluuloja ihmisellä on, vaikuttaa siihen, miten haastavaan käyttäytymiseen reagoidaan.

Haastavaa käyttäytymistä kohtaavat vanhemmat, opettajat ja terapeutit. Liittyipä haastavan käyttäytymisen kohtaaminen henkilökohtaiseen elämään tai työelämään, tulee kaikille varmasti vastaan tilanteita, joissa hyödyllisintä olisi pystyä katsoa tilanteen taakse. Kuten Korventaivalkin kirjoittaa, "kukaan ei käyttäydy huonosti ilman syytä". Lapsen tai nuoren haastava käyttäytyminen voi kiihdyttää omaakin mielentilaa, jolloin tilanteesta tulee helposti huomaamattakin jopa holtiton, joka etenee osapuolten spontaanien reagointien ja toimintojen mukaan.

Tilanteen aiheuttaman turhautumisen alta voi olla vaikea ajatella, että syy on todellisuudessa jossain aivan muualla kuin ihmisessä itsessään. Tässä vaiheessa olisi kuitenkin usein hyödyllisintä rauhoittua ja miettiä, mikä tilanteen ajoi siihen pisteeseen, että lapsi alkoi käyttäytyä haasteellisesti. 

Korventaival on listannut artikkeliinsa tyypillisimpiä haastavan käyttäytymisen taustalla olevia syitä. Niitä ovat kommunikointivaikeudet, puutteelliset vuorovaikutustaidot, ennakoinnin vaikeus, aistitoimintojen erityisyydet, kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus, tunteiden tunnistamisen vaikeus tai kognitiivinen joustamattomuus. Joskus syynä voi olla myös fyysinen olotila, kuten kipu tai särky, jota henkilö ei kuitenkaan osaa tai kykene ilmaista asianmukaisella tavalla.

Jotta haastavaan käyttäytymiseen voitaisiin vaikuttaa, täytyy syiden etsimisen lisäksi keskittyä positiivisiin asioihin. Haastavan käyttäytymisen pitkään jatkuminen voi aiheuttaa sen, että koko ihminen nähdään vaikeutena ja ongelmana. Positiivisten asioiden ja hetkien löytäminen voi olla aluksi haasteellista, mutta olennaista muutoksiin pääsemiseksi. Jotta vanhat, huonot käyttäytymismallit eivät palaisi, tarvitsee haastavasti käyttäytyvä henkilö huomiota positiivisella tavalla. Haastavasti käyttäytyvä henkilö tarvitsee luultavasti myös muiden ihmisten apua ja tukea käyttäytymisensä muuttamiseksi, sanoo Korventaivalkin artikkelissaan. Olennaista on antaa sekä käyttäytymismalleja sekä vahvistusta oikein toimimisesta.

Kuten Korventaivalkin kirjoittaa, harmillisesti haastavaksi käyttäytymiseksi luokitellaan usein myös sellainen käyttäytyminen, joka voitaisiin todellisuudessa laskea huonoksi käyttäytymiseksi, joka ilmenee kyseisessä tilanteessa. Haastava käyttäytyminen, toisin kuin hetkellinen huonokäytös, aiheuttaa vaikeuksia monella eri osa-alueella.

Haastavat tilanteet - opas vanhemmille -oppaassa on kerrottu hyviä arjen vinkkejä siitä, kuinka haastavasti käyttäytyvän lapsen tai nuoren kanssa voi toimia. Esimerkiksi ohjeiden antaminen konkreettisesti, käyttäytymisen selittäminen sanallisesti tai matalan äänen käyttäminen ristiriitatilanteissa voivat olla avainasioita haastavan käyttäytymisen kohtaamiseen. 

Oppaan löydät osoitteesta http://www.kolpene.fi/images/pdf/haastavat_tilanteet_opas_vanhemmille_2011.pdf.

Myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilla (http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_kokeilee_rajoja/) on hyvää tietoa ja oivallisia vinkkejä vaikeiden tilanteiden ratkaisemiseksi silloinkin, kun kyse on niin sanotusti normaalista, lapsen kehitykseen kuuluvasta uhmakkuudesta ja rajojen etsimisestä.

Alkuperäisen artikkelin löydät osoitteesta http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/ajankohtaista/nakokulma/ selaamalla artikkeleita taaksepäin.

Myös Sanamaailma kouluttaa ammattilaisia parhaisiin tapoihin toimia haastavan lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Tutustu koulutustarjontaan Sanamaailman koulutuskalenterissa.

Bloggauksen on kirjoittanut Sanamaailmassa opintojensa ohessa työskennellyt puheterapeuttiopiskelija.

























maanantai 23. maaliskuuta 2015

Apua arjen ajanhahmottamiseen


Lapsi oppii hahmottamaan ajankulua vähitellen. Kuvallinen tuki auttaa häntä hahmottamaan ajankulua, mitkä tapahtumat seuraavat toisiaan sekä oppimaan aikakäsitteitä (tänään, huomenna, eilen jne.) ja viikonpäivien nimiä.

  • Taas nuorimmainen kiukkuaa, kun luuli, että mummolassa kyläily onkin jo tänään, eikä vasta huomenna. 
  • Esikoista ärsyttää, että joutuu tänään lääkäriin, vaikka luuli, että se on vasta ensi viikolla.
  • Keskimmäinen kyselee jatkuvasti, koska ne Nellin synttärit on, kuinka monta yötä vielä?  

Kuulostaako tutulta? Voisiko ajanhahmottamiseen lapsiperheissä ja -ryhmissä olla jokin apuväline? 

Kyllä voi ja onkin jo kehitetty! 

Me täällä Sanamaailman Innovaatioissa olemme kehittäneet viikkokalenterin, joka ratkaisee ongelman lapsiperheissä. Lapsen kanssa yhdessä kannattaa esimerkiksi sunnuntaina keskustella tulevan viikon tapahtumista ja laittaa kyseiset kuvat kalenteriin kyseisten päivien kohdalle. Samalla aikuisen kannattaa käyttää puhuessaan aikakäsitteitä ja viikonpäivien nimiä, esim. ”Huomenna maanantaina on Nellin synttärit ja ylihuomenna tiistaina on jalkapalloharjoitukset.”


Viikkokalenterin avulla ennakointi helpottuu, eivätkä tapahtumat tule lapsille yllättäen aiheuttaen esim. vastustusta. Kalenterin avulla lapset hahmottavat mitkä tapahtumat seuraavat toisiaan ja osaavat odottaa niitä. Lapsi voi myös itsenäisesti tarkistaa, minä päivänä tapahtuu mitäkin ja laskea kuinka monta päivää on esimerkiksi tulevaan retkeen.

Kuvakortti kannattaa kääntää aina väärinpäin/ottaa pois kalenterista ko. tapahtuman päätyttyä, jotta lapsi pystyy seuraamaan tapahtumien kulkua, eikä mene sekaisin missä päivässä mennään. Kyseessä olevan päivän kohdalle voi myös laittaa nuolen osoittamaan mikä päivä on meneillään.

Viikon tapahtumista on myös mukava puhua takautuvasti. Esimerkiksi sunnuntaina ennen uuden viikon suunnittelua voidaan yhdessä palata kuluvan viikon tapahtumiin. Tällöin myös tärkeät kerronnan taidot saavat luontevasti harjoitusta.

Viikkokalenterin avulla voidaan myös leikkisästi suunnitella ”unelmien viikkoa”, lapset saavat kertoa kuvien avulla, mitä kaikkea he haluaisivat tehdä, jos se vain olisi mahdollista. Seuraavaksi on vanhempien vuoro. Vain mielikuvitus on rajana! 


Viikkokalenterin on saatavilla pelkkänä pohjana sekä koti-, päiväkoti- ja/tai koulukuvapaketeilla. Päiväkodissa ja koulussa voidaan suunnitella lasten kanssa yhdessä tulevan viikon tapahtumia. Lapset hahmottavat ajankulua paremmin kalenterin avulla ja pystyvät itsenäisempään toimintaan. Myös päiväkodissa ja koulussa voidaan hyödyntää kuvien tuomaa tukea menneistä tapahtumista kerrottaessa.

Sanamaailman viikkokalenterituotteet löydät Sanamaailman verkkokaupasta. Viikkokalenterin pohja on A3 kokoinen ja kaikki viikkokalenterin osat ovat valmistettu vettä ja rasvaa kestävästä, pyyhittävästä mattapintaisesta muovimateriaalista. Kalenteri on saatavissa pysty- ja vaakamuodossa sekä myös ruotsinkielisenä versiona.


Ei kun yhdessä suunnittelemaan viikkoa ja toteuttamaan se! J

Kirjoittaja on lasten kanssa toimiva ja Sanamaailman Innovaatiot -tuotesarjojen kehitykseen osallistuva puheterapeutti 

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Liikennevaloista apua arkeen ja opiskeluun


Mietitkö miten voisit antaa hauskalla ja rakentavalla tavalla palautetta lapsille heidän käytöksestään?

Onko tavoitteenasi moniaistinen toiminnanohjauksen tukeminen?

Toivotko voivasi säästää ääntäsi ja pitää ryhmätilanteet rauhallisina kuitenkin huomaten kaikkien lasten vastaukset ja avuntarpeet?


Liikennevaloista apua moneen tilanteeseen


Liikennevaloja käytetään eri puolilla maailmaa toiminnanohjauksen, kommunikoinnin ja palautteen annon tukena. Ideana on hyödyntää liikenteenohjauksesta tuttuja punaista, keltaista ja vihreää valoa tehostamaan suullisia ohjeita tai korvaamaan äänenkäytön tilanteissa, joissa viestiminen puheella olisi normaalia haastavampaa tai aiheuttaisi häiriötä muille. Liikennevalon värit voivat merkitä lapselle yksilöllisesti eri asioita riippuen siitä millä lailla aikuinen liikennevaloja haluaa käyttää. Perinteisesti vihreä valo on tarkoittanut onnistunutta, rauhallista suoritusta, keltainen valo varoitusta ja punainen valo ”punaista korttia”, jolloin käytöksestä on jo seuraamuksia.

Avuksi arjen toiminnanohjaukseen


Liikennevaloja voi käyttää kotona mm. lapsen toiminnanohjauksen säätelyssä ja käyttäytymisen ohjailussa. Niistä on apua esim. pukemistilanteissa. Vanhempi voi antaa lapselle palautetta liikennevalojen avulla. Vihreällä kiekolla ilmaistaan, että lapsi edistyy pukemisessa hienosti. Keltainen kiekko kertoo lapselle, että hänen tulisi hieman lisätä vauhtia. Punainen kiekko voi kertoa, että lapsen tulisi siirtää muualle karannut huomionsa takaisin pukemiseen. Lisäksi lapsella itsellään voisi olla käytössä punainen kiekko, jota näyttämällä hän kertoo tarvitsevansa aikuiselta apua pukemisessa.

Samalla lailla liikennevaloja kannattaa käyttää esim. ruokailutilanteessa tai iltarutiineissa. Liikennevalojen käytöstä on myös hyötyä läksyjen teossa ja tarkistuksessa. Aikuinen voi antaa palautetta värikiekkojen avulla mm. lapsen keskittymisestä, etenemisvauhdista ja siitä, ovatko tehtävät menneet oikein ja onko mahdollisesti jotain korjattavaa.

Ääntä ja korvia säästävää ryhmänohjausta


Liikennevalo-värikiekkoja voi käyttää myös päiväkoti- ja koulumaailmassa. Liikennevaloilla aikuinen voi antaa lapsille palautetta ja ohjata lasten toimintaa ja käyttäytymistä omaa ääntä säästäen. Vihreää kiekkoa näyttämällä aikuinen viestittää lapsille, että heidän käyttäytymisensä on hyvää, keltainen kiekko kertoo, että lasten tulisi hieman rauhoittua, vähentää äänenkäyttöään tms. ja punainen kiekko kehottaa lapsia lopettamaan toiminnan sekä hiljentymään ja kuuntelemaan lisäohjeita heti.

Tiedätkö vastauksen tai tarvitsetko apua?


Myös lasten itse on mielekästä käyttää liikennevalo-värikiekkoja. Värikiekoilla lapsi voi esim. kertoa opettajalle tietävänsä vastauksen kysymykseen (vihreä kiekko), ettei tiedä vastausta (punainen kiekko) kysymykseen tai että hän on epävarma vastauksensa oikeellisuudesta (keltainen kiekko). Liikennevaloilla lapsi voi myös hiljaisesti ja muita häiritsemättä kertoa, onko jo tehnyt annetun tehtävän valmiiksi (vihreä), onko tehtävä hieman kesken (keltainen) vai tarvitseeko hän mahdollisesti apua tehtävän tekemisessä (punainen).

Liikennevalo-värikiekoista on apua myös puhemotoriikan harjoituksia tehtäessä niin terapiassa, kotona kuin päiväkodissa tai koulussakin. Se on tehokas, nopea ja hauska tapa antaa palautetta suorituksesta. Liikennevalo-värikiekkoja käyttämällä ei kulu arvokasta harjoitteluaikaa sanalliseen kommentointiin, vaan ohjaava palaute voidaan antaa sujuvasti toimintaa häiritsemättä ja keskeyttämättä.

Muoviset liikennevalokiekot ovat kestäviä sekä kulkevat helposti ja kevyesti mukana kaikissa tilanteissa.

Sanamaailman Liikennevalo-värikiekot


Sanamaailman Liikennevalo-värikiekot on käyttäjien kanssa yhteistyössä kehitetty tuote, joka tuo yksinkertaisella ja hauskalla tavalla aikuiselle apua lapsen toiminnan ohjaamiseen. 

Liikennevalot koostuvat kolmesta värikiekosta, jotka ovat väreiltään vihreä, keltainen ja punainen, kuten liikennevalossa kuuluukin. Kiekot saa helposti kiinni avainnauhaan, josta niitä on helppo näyttää lapselle. Kiekot on valmistettu kestävästä 0,8 mm paksusta muovimateriaalista, joka on helppo puhdistaa sekä kevyt kantaa. 

Kiekkoja on saatavilla 3 eri kokoa: 
  • Pienimmät liikennevalot ovat halkaisijaltaan 2,8 cm. Pienen kokonsa vuoksi ne kulkevat helposti ja huomaamattomasti mukana, mm. taskussa.  
  • Keskikokoiset liikennevalot ovat halkaisijaltaan n. 6 cm. Myös ne sopivat hyvin kaulaan ripustettaviksi ja kulkevat helposti mukana. Keskikokoiset kiekot sopivat erityisen hyvin ryhmäkäyttöön sekä käytettäväksi silloin, kun kiekkoja käytetään pidemmän välimatkan päästä esim. liikuntahetkillä.
  • Suurimmat kiekot ovat halkaisijaltaan n. 15 cm ja ne sopivat hyvin paikalliseen käyttöön mm. kodeissa, päiväkodeissa ja koululuokissa. Ne voidaan kiinnittää seinälle tai niitä voidaan käyttää pienempien kiekkojen tavoin käsin.


Yllä vain muutamia esimerkkejä liikennevalo-värikiekkojen käyttöön, mielikuvitus on rajana!


Iloa yhteiseen toimintaan!


Kirjoittaja on lasten kanssa toimiva ja Sanamaailman Innovaatiot -tuotesarjojen kehitykseen osallistuva puheterapeutti 

torstai 15. tammikuuta 2015

Paloja purtavaksi - mitä tehdä, kun lapsi pureskelee vaatteita, tavaroita tai kynsiä?


Maailma on pullollaan pienille lapsille tarkoitettuja puruleluja. On jos minkä muotoista, väristä ja mallista. On viilennettäviä ja helistimen kanssa yhdessä olevia, erilaisia purupintoja ja lähes kaikkea mitä kuvitella saattaa.


Knobby Q -kehittävä purulelu (Chewy Tubes)

Puruleluja käytetään lapsen suun alueen toimintojen kehityksen tueksi ja esimerkiksi helpottamaan hampaiden puhkeamisen aiheuttamaa kutinaa tai tutin korvikkeeksi. Joillakin lapsilla tarve pureskeluun jatkuu kuitenkin vauvavaihetta pidempään. Syynä tähän voi olla tapa tai tottumus, joka voi liittyä esimerkiksi tilanteisiin, joissa vaaditaan keskittymistä tai tilanteissa, jotka hermostuttavat lasta. Joissain tapauksissa pureskelu voi liittyä myös kehityksellisiin vaikeuksiin, kuten sensorisen integraation (SI) vaikeuksiin tai autismin kirjon häiriöihin

Lapsi hakee pureskelulla sensorista stimulaatiota eli tuntoaistimuksia. Tällöin lapsi voi yhä kouluikäisenäkin pureskella ja jyrsiä esimerkiksi vaatteita, kyniä tai omia käsiään. Pureskelu tuottaa kuitenkin erilaisia haittoja, kuten pahaa hajua sekä vaatteiden rikkoutumista. Myös muiden ihmisten reaktiot pureskeluun voivat vaikuttaa negatiivisesti lapsen itsetuntoon.


Purukoru on sosiaalisesti hyväksyttävä ja harmiton apu silloin, kun keskittyminen
tai rentoutuminen on pureskellessa helpompaa
.
Nykyään pureskelutarpeen ratkaisemiseen on kuitenkin onneksi olemassa erilaisia puremistarvetta varten kehitettyjä puruvälineitä. Niiden avulla pureskelu voidaan ohjata pois ei-toivotuista kohteista. Välineet ovat erilaisia riippuen käyttötarkoituksesta, on esim. kaulaan tai ranteeseen ripustettavia koruja, vaatteisiin avaimenperäklipsillä kiinnitettäviä purupaloja sekä erimuotoisia putkia tai tankoja.
Chew Easy -puruvälineen saa kiinnitettyä klipsulla vaatteisiin.
Puruvälineet ovat tarkoitettu suuhun vietäviksi, jonka vuoksi ne ovat valmistettu turvallisesta materiaalista, joka ei sisällä lyijyä, ftalaatteja, PVC:tä, BPA:ta tai lateksia. Puruvälineet on myös helppo pitää puhtaana, sillä useimmat niistä kestävät myös konepesua.

Mm. Grabber ja puruputki -puruvälineitä voidaan käyttää sekä
pureskelutarpeen tyydyttämiseen että oraalimotoriikan kuntoutukseen
.
Puruvälineitä voidaan käyttää myös kuntouttavassa tarkoituksessa esim. puheterapeutin suosituksesta. Pureskelun tarpeen täyttämisen lisäksi puruvälineillä voidaan harjoittaa purentaa ja purentavoiman itsesäätelyä sekä vahvistaa leuan lihaksia.

Chewable rectangle purukoru
sopii äideille ja lapsille
Pureskeltavat korut ovat sopivia sekä pienten lasten äideille, että lapsille, joilla paidan kaulus meinaa eksyä suuhun. Pienten lasten äidit jättävät usein korujen käytön, sillä vauvat repivät ja syövät niitä. Pureskeltavat korut tuovat kuitenkin myös äideille mahdollisuuden korujen käyttämiseen asusteina. 

Ne ovat lapsille turvallisia maistella, eikä kuristumistakaan tarvitse pelätä. Useimmat kaulakorut ovat varustettu turvalukoilla, jotka aukeavat riittävän kovasta nykäisystä tai ne ovat muodoltaan moninkertaiseksi venyviä joustavia kierteitä. 

Korut sopivat hyvin myös lapsille, sillä korut ovat jatkuvasti lähellä ja helposti pureskeltavissa. Kaulakorujen lisäksi pureskeltavia koruja on myös käsikoruina sekä avaimenperinä. 


Kynän purupäitä käyttäessä ei haittaa vaikka kynänpää eksyisikin suuhun.
Mikäli kynät tahtovat olla järsittyjä ja pureskeltuja, voi toimiva ratkaisu olla pureskeltavat kynän suojukset. Suojus voi peittää koko kynän tai pelkästään kynän pään. Kynään kiinnitettävä pureskeluväline voi olla joillekin paras ratkaisu, sillä se on huomaamattomampi kuin monet muut pureskeluvälineet.

Jos lapsi hakee aististimulaatiota kuitenkin mieluummin kankaasta, voi kankainen huivi tai rannenauha olla paras vaihtoehto. Myös kankainen ja pestävä pureskeluun soveltuva avainnauha on yksi mahdollisuus. 

Yleensä tavaroiden ja vaatteiden pureskelu ei siis ole vain siitä kiinni, etteikö lasta olisi opetettu käyttäytymään hyvin. Toiminnan takana voi olla useita erilaisia syitä, joiden takia lapsi hakee suun avulla tuntoaistimuksia. Keinoja tämän toiminnan hyväksyttävämmäksi muokkaamiseksi on, mutta seuraavaksi haasteeksi voi osoittautua apuvälineen mukaan ottamisen muistaminen...  


perjantai 28. marraskuuta 2014

Satuja ja kirjainleikkejä - Kuinka tukea alle kouluikäisen lapsen kielellisten taitojen kehitystä?


Johdata lapsi satujen ja kirjainten maailmaan

Lapsen saa helpoiten kiinnostumaan kirjaimista ja saduista, kun tutustumistuokiot ovat kytkettyinä leikkeihin ja peleihin. Oppimisesta ei pidä tehdä liian vakavaa. Harjoittelun tulee olla hauskaa ja toteuttaa lasta innostavien pelien ja leikkien kautta, jolloin oppiminen tapahtuu huomaamatta siinä sivussa.

Esikielelliset taidot (mm. sosiaalinen kommunikaatio, äänteiden erotteleminen & havainnointi, kirjain-äännevastaavuus, äänteiden yhdistäminen ja kielellinen lyhytkestoinen muisti) vahvistavat myöhempää luku- ja kirjoitustaidon oppimista. Sen takia näiden taitojen harjoittaminen jo ennen kouluikää on hyvin tärkeää. Ne ovat perusta myöhemmälle lukutaidolle.

Entä miten alle kouluikäistä lasta voidaan tsempata kielellisten taitojen oppimisen kanssa? 

Käyttäkää leikeissä paljon liikuntaa ja musiikkia. Ne tukevat lukemaan oppimista. Pienten lasten ja esikouluikäisten lasten tulisi saada paljon erilaisia virikkeitä tutustuessa kirjainten ja lukemisen maailmaan. Tutustukaa kirjaimiin mahdollisimman monipuolisesti ja vaihtelevasti. Erilaisia harjoituksia keksittäessä vain mielikuvitus on rajana. On tärkeä kuitenkin muistaa, että kaikki harjoitukset eivät kiinnosta kaikkia lapsia. Rakenna harjoitukset lapsen omien mielenkiinnon kohteiden ympärille.

Tässä joitakin esimerkkejä, miten kirjaimiin voidaan tutustua ja miten niitä voi mielekkäällä tavalla harjoitella:
  •  Piirtäkää, maalatkaa tai värittäkää kirjaimia
  •  Pelatkaa kirjaimilla esimerkiksi muistipelejä
  •  muovailkaa kirjaimia
  • Keksikää kirjaimille nimiä kuten "A=niinkuin ankka tai O=niinkuin omena" 
  • Keksikää näistä loruja, jotka innostavat lasta
  • Leipokaa vaikka kirjainten muotoisia pullia ja piparkakkuja! 
  • Merkitkää hernepussit aakkosilla ja nostelkaa niitä vuorotellen
  • Kirjaimia voidaan bongailla myös vaikka kirjoista; kuka löytää kirjan sivuilta ankan kirjaimen eli A:n tai mikä kirjain kurkistaa nallen takana? 
  • Tehkää paljon toistoja!
  • Muistakaa aina myös nimetä kirjaimet!

Aivan pienille on myös olemassa pehmokirjoja, joissa on paljon lapsille hyvin mielenkiintoisista asioita, kuten eläimiä. Tarkkailkaa kirjoja yhdessä ja nimeä asioita lapselle mahdollisimman monia kirjassa näkyviä asioita. Lapsen lukutaidon kannalta on oleellista, että lapsi kuulee pienestä asti paljon satuja ja tarinoita. Iltasatu on hyvä tapa tutustuttaa lasta satujen maailmaan.

Mitä tehdä jos lasta ei lukuhetket kiinnosta?

Pyri tuomaan lapsen arkeen päivittäisiä yhteisiä lukutuokioita. Pidä tuokiot aluksi lyhyinä ja hyödynnä lapsen mielenkiinnon kohteet. Älä pakota lasta, anna lapsen alussa päättää kauanko hän lukutuokiossa viihtyy. Lukutuokioita voi pidentää pikkuhiljaa. Ota myös herkästi huomioon lapsen omat aloitteet, jos lapsi esimerkiksi tarttuu johonkin kirjaan, ota pieni hetki aikaa ja lue/katsele yhdessä lapsen kanssa lapsen tuomaa kirjaa. Ole läsnä yhteisessä lukuhetkessä, pitäkää hetki rauhallisena ja keskittykää tämän hetken ajan kirjaan ja yhteiseen vuorovaikutukseen. Pikkuhiljaa lapsi oppii lukutuokioiden kuuluvan arkeen ja kun ne ovat lapselle mieluisia, alkaa hän odottamaan niitä. 

Lukekaa lapsen kanssa yhdessä, tutkikaa kirjan sivuja, osoitelkaa kuvia ja nimetkää niitä, esitä lapselle kysymyksiä ja lue lapselle. Tee lukuhetkestä rauhallinen ja lapselle mielenkiintoinen. Menkää lapselle mieluisaan paikkaan, oli se sitten sohvan nurkka, oma sänky tai vaikka tyynyistä ja patjoista rakennettu maja.


Käykää lapsen kanssa yhdessä kirjastossa. Anna lapsen tutkia kirjoja ja tutustua kirjojen maailmaan. Tee kirjastokäynnistä lapselle mieluinen, anna lapsen itse valita kirjoja, ja jääkää vaikka hetkeksi lukemaan kirjastoon, jos sieltä löytyy lapselle kiinnostava lukunurkkaus. Jos lapsi ei kirjastossa heti syty kirjojen maailmaan, anna lapsen rauhassa tutustua kirjaston kulttuuriin ja leikkiä, jos kirjastossa on lapsille joitakin leluja ja leikkinurkka. Tärkeintä on kuitenkin, että lapsi saa hyviä kokemuksia kirjastossa käynneistä. Tällä tavalla hän luultavammin haluaa sinne myös jatkossa, koska hän muistaa, että kirjasto oli se kiva paikka, siellä oli vaikka mitä kivoja kirjoja.

Miten taidot voivat olla yhteydessä myöhempään lukitaitoon

Tietyt merkit jo varhaislapsuudessa/lapsuudessa voivat viitata lukihäiriöön. Tulee kuitenkin muistaa, että merkit kertovat vain mahdollisuudesta puhkeavaan lukihäiriöön. Lukihäiriö voi toisaalta puhjeta kouluikäiselle myös ilman aikaisempia ennusmerkkejä. Tunnusmerkkejä lapsen myöhempään puhkeavaan lukihäiriöön voi olla muun muassa:
  • perinnöllisyys
  • kiinnostuksen puute kirjaimiin
  • lukuhetket vanhemman kanssa eivät kiinnosta
  • kynätehtävät eivät ole lapsen mieleen
  • nimeämisen hitaus
  • motoriikan ongelmat
  • rytmitajun ongelmat
Lukihäiriön ilmaantumista lapsella ei voida kuitenkaan ennustaa. Mielessä on hyvä pitää, että jokainen kehittyy yksilöllisesti. Lapsella voi olla pienenä hyvätkin kielelliset valmiudet, mutta koulussa käy ilmi, että kirjoittamaan ja lukemaan oppiminen onkin hyvin työlästä. Toisaalta lapsella voi pienenä olla ongelmia ja kiinnostuksen puutetta, mutta kouluikäisenä lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa ei esiinny suurempia ongelmia.

Kirjoittajana on juuri valmistumassa oleva puheterapeutti, joka on jo opiskeluaikana toiminut lukihäiriöisten kanssa ja pyrkinyt löytämään motivoivia keinoja lapsille, joita kirjaimet eivät kauheasti innosta.

-Maija

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Nyt pitäisi olla jo valmis! - Rutiinit ja struktuurit arjen apuna



Kun aikuisella on kiire ja lapsella toiminta jumittaa, niin arjen ahdistus iskee lapsiperheessä usein pahiten kimppuun. Ristiriitoja syntyy usein näissä ihanissa siirtymätilanteissa:

-          Kun pitää lopettaa leikki
-          Kun on aika lähteä hoitoon/kouluun/töihin
-          Kun on aika lähteä kotiin hoidosta/koulusta/töistä
-          Kun lähdetään ulos leikkimään
-          Kun lähdetään ulkoa sisälle
-          Kun pitää pukea päälle
-          Kun pitää riisua vaatteet

Paras keino vaikeiden siirtymätilanteiden selätykseen ja jumitusten oikaisemiseen ovat rutiinit, jotka toimivat kuin junan vessa. Rutiinit, jotka jylläävät niin, ettei kenenkään tarvitse jäädä miettimään, miten tilanteessa pitikään toimia ja mitä seuraavaksi piti tehdä.

ENNAKOINTI
Ennakointi antaa aikaa valmistautua siihen, mitä pitää tehdä ja siirtämään ajatukset tehtävästä toiseen. Edellisen toiminnan lopettaminen helpottuu, kun siirtymä ei tule yllätyksenä yhtäkkiä. Lapsella on mahdollisuus leikkiä leikki loppuun tai jättää se kesken sopivaan vaiheeseen. Ennakointi voi olla sanallinen; kerrotaan 10 minuutin, 5 minuutin ja 2 minuutin varoitukset: Vielä ehdit vähän leikkiä, 10 minuutin päästä lähdetään. Ala jo lopettaa leikki, 5 minuutin päästä lähdetään. Nyt on aika lopettaa, kerää lelut, 2 minuutin päästä lähdetään.
Apuna voi käyttää myös munakelloa, johon sovittu leikkiaika tai peliaika laitetaan. Kellon soitua on aika lopettaa. Joistain kelloista kuluvan ajan näkee myös visuaalisesti, kuten Time Timer-kellosta. Time Timer löytyy muuten myös sovelluksena!

RUTIININ LUOMINEN – TYÖLÄIN VAIHE
Rutiini ei synny itsestään vaan se pitää rakentaa. Rutiinin rakentaminen onkin usein se työläin vaihe. Ensin pitää pilkkoa toiminta osiin ja koota palaset haluttuun järjestykseen. Ja sitten pitää järjestyksestä kiinni. Sanotaan, että uuden maun oppiminen vaatii 15 maistamiskertaa. Samoin voi ajatella, että uusi päivittäinen rutiini vaatii saman verran toistokertoja, eli noin kahden viikon harjoittelun. Ei siis kannata luovuttaa, jos homma ei ala toimia parin ensimmäisen päivän tai viikonkaan jälkeen vaan jatkaa sinnikkäästi luodusta rutiinista kiinni pitämistä. Hienosäätöä toimimattomiin kohtiin toki kannattaa tehdä.

MITEN RUTIINI RAKENNETAAN
Rutiinin rakentaminen tapahtuu strukturoimalla toiminta. Ensin mietitään, mitä osia toiminnassa on (esim. pukeminen: mitä vaatteita pitää pukea) ja miten osat järjestetään (missä järjestyksessä vaatteet kannattaa pukea päälle). Struktuurin sisäistämistä auttaa muistuke, joka auttaa muistamaan sekä osaset että järjestyksen.  Kuvat toimivat useassa asiassa hyvänä muistukkeena ja kuvilla on helppo rakentaa haluttu järjestys. Toisaalta muistuke voi hyvin olla myös kirjoitettu ohje tai ääniohje.

KUVALLISET STRUKTUURIT

Yksinkertaisimmillaan kuvat voivat esim itse piirrettyjä tai lehdestä leikattuja kuvia, jotka kiinnitetään vaikkapa sinitarralla seinälle haluttuun järjestykseen. Netistä Papunetin sivuilta löytyy myös kätevä kuvatyökalu, jolla voi tehdä erilaisia kuvatauluja tietokoneella ja sitten printata ne. 

Kylpyhuoneessa -taulu Sanamaailmasta


Strukturoituja kuvatauluja on myös myytävänä esim. ruokailu- ja pukemistilanteisiin  ja vessassakäynnin opettelun avuksi.


ÄLYPUHELIMET JA TABLETIT
Rutiinista muistuttamisessa voi käyttää apuna myös älypuhelinta tai tablettitietokonetta. Helppo tapa luoda vaikkapa kuvallinen aamurutiini tablettiin on ottaa valokuvat kotona aamutoimiin liittyvistä asioista, luoda niille on kansio ja nimetä kuvat järjestyksessä numeroittain 1, 2, 3 ,4....
Aamulla voi avata oikean kuvakansion valmiiksi aamutoimien tekijälle ja kuvia on helppo selata eteenpäin

On olemassa myös strukturointiin tarkoitettuja sovelluksia, joita voi asentaa älypuhelimeen tai tablettiin.



First - Then Visual Schedule (Google Play) on sovellus, jolla voi luoda kuvallisen rutiinin haluamastaan toiminnasta. Sovelluksessa on pieni kuvapankki, mutta siihen voi lisätä omia kuvia ja myös äänittää omaa puhetta.
Kuvia voi katsella näytöllä yksi tai kaksi kerrallaan tai ottaa esille koko tehtävälistan.





Choiceworks Calender (App Store) -sovelluksella voi tehdä myös kuvallisen viikko- tai kuukausikalenterin. Myös yhden päivän tehtäviä pääsee katsomaan omassa näkymässään. Kun tehtävä on tehty, sen voi siirtää tehtyjen hommien pinoon, jolloin tehtävien edistyminenkin hahmottuu visuaalisesti


PALKITSEMINEN
Rutiinin onnistuneesta noudattamisesta pitää palkita! Onnistumisesta kannattaa kehua ja kiinnittää lapsen huomio siihen, mitä mukavaa nyt voidaan tehdä, kun hommat sujuivat sutjakasti. Tänään ehditäänkin lukea pidempi iltasatu, kun iltapuuhat menivät niin reippaasti. Läksyjen teko sujui niin hyvin tänään, että jäi aikaa pelata hetki tietokoneella.
Onnistumiset voi tehdä näkyväksi myös vaikka tarrataululla, johon jokaisesta onnistuneesta suorituksesta saa uuden tarran. Palkintotaulu voi olla myös itse paperille piirretty tai askarreltu, hyvin sujuneen homman jälkeen lapsi itse tai vanhempi voi piirtää siihen uuden kuvan. Tarkoitukseen on myös sovelluksia, esim. Easy Kid Tokens ja iReward Chart. Palkitsemisessa voi olla myös pidemmän aikavälin tavoite: kun koossa on kymmenen tähteä, tehdään uimahallireissu tai mennään hampurilaiselle.

Pienet taskuun mahtuvat liikennevalo-kiekot ovat nopea tapa antaa palautetta tehtävän sujumisesta. Vihreä kiekko tarkoittaa Hienosti menee!, keltainen Melkein onnistuu, ole tarkkana! ja punainen Nyt meni väärin.
Liikennevalot Sanamaailmasta



Blogikirjoitus on koostettu maaliskuussa 2014 Pääkaupunkiseudun dysfasiayhdistykselle pidetyn luennon perusteella. 
Kirjoittaja on puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikaatioon perehtynyt puheterapeutti.