Luonto oppimisen ja kuntoutuksen tukena

Luonnon näkeminen, kokeminen ja luonnossa touhuilu lisäävät tutkitusti hyvinvointia sekä tukevat oppimista ja kuntoutumista. Tiedätkö jo miten moninaisia hyötyjä ulkona moniaistisessa luontoympäristössä pidetyistä harjoitustuokioista on? Niistä hyötyvät kaikki lapset, mutta erityisen tehokkaiksi ne on todettu sisällä istumiseen helposti turhautuvilla sekä nopeasti innostuvilla lapsilla.

Luonto vapauttaa voimavaroja oppimiseen

Uuden oppiminen vaatii tarkkaavuutta sekä hyvää vireystilaa. Luonnossa ja viheralueilla oleskelu ja puuhailu alkaa jo muutamassa minuutissa rentouttaa eli laskea verenpainetta, kehon stressihormonitasoja sekä sydämen sykettä. Hermoston rauhoittuessa ympäristön hallinnan tunne paranee sekä aivojen kuormitus vähenee ja vapautuu voimavaroja uuden oppimiseen. Lisäksi noin 40 minuutin oleskelu luonnossa elvyttää tarkkaavuutta, joka on välttämätöntä uuden oppimiseen keskittymiselle.

Luonto tarjoaa moniaistisia oppimiskokemuksia

Ihmisaivot ovat kautta aikojen kehittyneet, oppineet ja toimineet moniaistisissa eli usean eri aistikanavan kautta ärsykkeitä tarjoavissa luontoympäristöissä. Moniaistiset, kuten näön, kuulon ja hajuaistin, kautta tulevat aistihavainnot aktivoivat oppijaa. Monipuolisten aistihavaintojen kautta hän pystyy liittämään uuden oppiaineksen aikaisemmin oppimiinsa asioihin muistojen kautta. Aistiärsykkeet myös auttavat huomiokyvyn ja keskittymisen suuntaamisessa ja ovat usein avuksi erilaisilla oppijoilla. Lisäksi moniaistisissa ympäristöissä tapahtuvan vuorovaikutuksellisuuden on tutkittu vähentävän sosiaalista arkuutta, parantavan mielialaa ja auttavan rentoutumisessa. Luonnon moniaistisuutta on helppo hyödyntää osana harjoituksia katselemalla, liikkumalla, kuuntelemalla, tunnustelemalla ja haistamalla ja miksei vaikka ketunleipää maistamalla.

Luonto herättää oppimista tukevia positiivisia tunteita

Luonnon on tutkittu nostavan mielialaa sekä herättävän positiivisia tunteita, mikä tukee tehokkaampaa oppimista. Oppimisen onnistumiseen vaikuttavat opeteltavan asian emotionaalinen merkitys oppijalle sekä oppijan oma mielentila. Viimeisten tutkimusten mukaan asiat muistetaan ja opitaan paremmin sekä unohdetaan hitaammin, jos niiden oppimiseen liittyy positiivinen tunnetilan muutos. Oppimista tehostaa, jos koettu positiivinen tunnetila on voimakas. Luonnossa oleskelu nostaa mielialaa ja lisää elinvoimaisuuden tunnetta noin 15-20 minuutissa ja herättää osin tiedostamattomia ja positiivisia tunteita välittömästi. Lisäksi se vähentää negatiivisia tunteita, jolloin työmuistikapasiteettia vapautuu ja muistiprosesseille jää enemmän resursseja.

Luonto oppimisympäristönä

Luonto on myös monipuolinen oppimisympäristö, jossa voidaan harjoitella esimerkiksi motoriikkaa, toiminnanohjausta, kielellisiä taitoja sekä lukemista, kirjoittamista, matematiikkaa ja muita lukuaineita. Asioita voidaan nimetä, käsitteitä testata sekä ohjeiden seuraamista ja hieno- sekä karkeamotoriikkaa harjoitella maaperän, kivien, kasvien ja eläimistön avulla. Multaan, hiekkaan ja lumeen voi piirtää sekä kirjoittaa kepillä tai kädellä. Kivien ja puiden päällä voi tasapainoilla ja hypellä. Aarteiden etsintä on aina jännittävää ja se auttaa motivoitumaan ohjeiden kuunteluun sekä paikkakäsitteiden muistamiseen. Käpyjä on hyvä heitellä ja ehkäpä jossain kannon kolossa on piilossa pieni peikko, jolle pitäisi rakentaa pikkuruinen havumaja. Luonto muuntuu moneksi ja sieltä eivät tila ja materiaalit lopu.

Harjoitteluhetkestä luonnossa hyötyy ja nauttii niin lapsi kuin aikuinenkin. Luontoon luotu yhteys ja siellä vietettyjen hetkien mukavat muistot kantavat lasta vielä aikuisuudessakin. Lapsuuden luontomaisemien on tutkittu auttavan aikuisia esimerkiksi palautumaan stressistä ja uupumuksesta.

Iloisia ja antoisia luontohetkiä!

Lähteet

Adevi, A. A. 2012. Supportive Nature - and Stress. Wellbeing in connection to our inner and outer landscape. Väitöskirja. Alnarp: Swedish University of Agricultural Sciences.

Kujala, T., Krause, C. M., Sajaniemi, N., Silvén, M., Jaakkola, T. & Nyyssölä, K. (toim.) 2012. Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti.  Muistio. Helsinki: Opetushallitus.

Sitra 2013. Luonnon hyvinvointivaikutusten taloudellinen merkitys. Viitattu 5.5.2016 htpp://www.sitra.fi/julkaisut/muut/hyvinvointivaikutusten_taloudellinen_merkitys.pdf.

Mäntylä, M. 2013. Oppia ja elämyksiä ikään katsomatta. Päiväkoti Tuohikontin ja Jyllin Kodin yhteistoimintaa. Pori: Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Rappe, E., Lindén, L. & Koivunen, T. 2010. Puisto, puutarha ja hyvinvointi. Helsinki: Viherympäristöliitto Ry.

Salonen, K. 2005. Mieli ja maisemat. Helsinki: Edita.

Sharms, L. & Seitz, Aaron R. 2008. Benefits of multisensory learning. Trends in Cognitive Sciences 12:11, 411-417.