Tärkeä kuntoutuksen onnistumista tukeva tekijä on lähiympäristön, erityisesti perheen, tuki. Jotta perhe pystyy tukemaan lapsensa kuntoutusta mahdollisimman hyvin, tarvitsevat he asiantuntevaa ohjausta. Perheen panosta tarvitaan lapsen motivoimiseksi sekä hoitamaan kuntoutuksen järjestämiseen liittyviä käytännön asioita. Tämän lisäksi perheellä ja lähiympäristöllä on keskeinen rooli kuntoutuskertojen välisessä harjoittelussa sekä taitojen siirtymisessä arkeen. Parhaimmillaan ohjaus vaikuttaa positiivisesti lähiympäristön asenteisiin, sitouttaa kaikkia osapuolia työskentelemään yhdessä kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä antaa käytännön työkaluja lapsen kuntoutumisen tukemiseen.
Ohjauksen haasteita ja karikkoja
Perheen ohjauksen keskeisin haaste on saada vanhemmat näkemään kuntoutuksen ja sen käytännön tukemisen merkitys sekä ponnistelemaan yhdessä lapsen kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjausta voivat vaikeuttaa erilaiset lähtökohdat, yhteisen näkemyksen puuttuminen sekä perheen osallistumista rajoittavat elämäntilanne- ja ympäristötekijät.
Lisähaastetta ohjaukselle voivat tuoda esimerkiksi:
- vaikeudet hyväksyä lapsella ilmenneet ongelmat
- yhteisen tietoperustan puuttuminen ja
- terapeutin roolin väärin ymmärtäminen
- kulttuurierot ja kieleen liittyvät kommunikointivaikeudet
- kuormittuneet vanhemmat ja perheiden haastavat elämäntilanteet
- ohjaukselle varatun ajan riittämättömyys
- haastavat vuorovaikutustilanteet ja ohjauksen työkalujen puute
Hyväksy lapsen haasteisiin liittyvä suru
Lapsen vaikeudet tarkoittavat vanhemmille sopeutumista ajatukseen lapsen erityisyydestä ja sen mahdollisista lapsen tulevaisuuteen kohdistuvista vaikutuksista. Erityisesti, jos vanhemmat eivät olleet osanneet odottaa lapsen vaikeuksia, aiheuttavat ne surua ja haasteita hyväksyä uusi tilanne. Suruprosessi etenee alun sokkivaiheen torjunnasta, reaktiovaiheen käytännöllisistä hallitsemispyrkimyksistä käsittelyvaiheen tunteiden läpikäymiseen ja lopulta sopeutumisvaiheessa löytyvään uuteen tasapainoon.
Suru on ihmisen terve reaktio vastoinkäymisiin ja menetyksiin sekä auttaa ihmistä sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. Surun voimakkuus ja ilmaisutapa ovat yksilöllisiä ja sen herättämien tunteiden ilmaiseminen ja muiden hyväksyvä suhtautuminen surutyöhön tukevat ihmisen psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Jos vanhempi voi ilmaista myös vaikeat tunteensa terapeutille sekä saa aikaa niiden käsittelyyn, on hänen helpompi hyväksyä lapsen haasteet, ottaa vastaan tietoa terapeutilta sekä olla mukana kuntouttamassa lasta.
Anna tietoa ja vaihtoehtoja
Suurimmalla osalla perheistä ei ole riittävästi tietoa lapsen vaikeuksista ja niiden vaikutuksista lapsen elämään. Perheet tarvitsevat terapeutilta tietoa siitä, mitkä arjen toimintatavat tukevat ja mitkä estävät lapsen kuntoutumista. Ohjauksessa tulee huomioida perheen itsemääräämisoikeus ja antaa asiantuntevaa tukea valintojen tekoon. Kun eri vaihtoehdot ja niiden seuraukset selitetään vanhemmille arkikielellä ja selkeiden esimerkkien avulla, on vanhempien helpompi tehdä ja sitoutua lapsen parasta tukeviin vaihtoehtoihin. Lisäksi tärkeää on, että ohjaus on säännöllistä ja siihen on varattu riittävästi aikaa.
Osa vanhemmista luulee, että terapeutti hoitaa lapsen kuntoutuksen yksinään. Heti kuntoutusjakson alussa tulisi käydä läpi vanhempien tärkeä osuus lapsen kuntouttajina. Lisäksi on hyvä varmistaa, että vanhemmilla on realistinen kuva kuntoutuksen vaatimasta ajasta sekä tuloksista.
Vanhempia kannattaa ohjata myös kannustamaan ja motivoimaan lasta järjestelmällisesti. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos harjoitukset ovat lapsen kannalta vaivalloisia ja tylsiä. Terapeutti voi selvittää yhdessä perheen kanssa, mikä lasta motivoisi. Kun sopiva palkinto on keksitty, yhdistetään siihen toivottu tavoite sekä tavoitteen saavuttamiseen tarvittavat suoritukset tai onnistumiset. Suorituksia tai onnistumisia voidaan kirjata ylös esimerkiksi keräämällä tarroja tai rasteja paperille. Palkinto voi olla vaikka retki uimahalliin tai muuhun mukavaan paikkaan.
Yhteisen tietopohjan luomiseen, tiedon esitystapaan sekä yhteiseen näkemykseen kuntoutukseen kohdistuvista odotuksista ja toimintatavoista kannattaa kiinnittää erityistä huomiota eri kulttuureja kohdattaessa. Tulkin käyttö ohjaustilanteissa vähentää väärinymmärrysten määrää ja ohjaukseen on hyvä varata normaalia enemmän aikaa. Osassa kulttuureita myös perheen yksityisyyden rajat ovat suomalaista tiukemmat. Samoin asioita ei välttämättä sanota suoraan, vaan terapeutin pitää osata lukea niitä rivien välistä.
Huomioi vanhempien jaksaminen
Jos vanhempi on hyvin kuormittunut, hän ei välttämättä jaksa tukea lapsen kuntoutusta. Vanhemman kuormittuminen voi liittyä lapsen vaikeuksiin liittyviin arjen ongelmiin, yleiseen elämäntilanteeseen tai hänen omiin vaikeuksiinsa. Arjen sujumista voi helpottaa, jos terapeutti pystyy tukemaan vanhemman arjen toiminnan johdonmukaisuutta. Lisäksi havainnon vanhemman kuormittumisesta voi hienovaraisesti ottaa esille hänen kanssaan ja ehdottaa avun hakemista. Osa perheistä on pysyvästi kuormittavissa tilanteissa, kuten monilapsiset yksinhuoltajat sekä suurperheet, jolloin tilanteen kuormittavuus kannattaa huomioida tavoitteita asetettaessa.
Joskus vanhempien kuormitus tai ongelmat ovat niin suuria, että he eivät pysty lainkaan tukemaan lapsen kuntoutusta. Silloin täytyy arvioida pystytäänkö kuntoutusta antamaan joltain osin tai kokonaan ilman kodin tukea. Joskus lähiympäristö, kuten koulu tai päiväkoti, voi tukea kuntoutusta kodin tuen korvaten. Tuen jäädessä kuntoutuksen kannalta liian riittämättömäksi, on tilanteesta otettava heti yhteyttä lähettävään tahoon, joka päättää jatkotoimenpiteistä. Kuntoutuksen etenemistä sekä perheen osallistumista tulee aina seurata koko kuntoutusjakson ajan ja käydä läpi mahdolliset pulmat asianomaisten kanssa heti niiden ilmetessä.
Haastavat vuorovaikutustilanteet ja työkaluja ohjauksen avuksi
Usein ohjauksen haastavin osa on luottamuksen, yhteisen tahtotilan ja sitoutumisen saavuttaminen syystä tai toisesta vastahakoisen vanhemman kanssa. Silloin toimivan yhteistyösuhteen rakentamiseksi tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, voimavara- ja ratkaisukeskeistä työotetta sekä tehokkaita keskusteluohjausmenetelmiä. Hyvät keskusteluohjausmenetelmät auttavat selventämään yhteisiä tavoitteita, voimaannuttavat ja tukevat onnistumista myös haasteellisissa tilanteissa mahdollistaen todellisen muutoksen.
Onnistuneita ohjaushetkiä!
Tutustu Sanamaailman keskusteluohjauskoulutuksiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti