Ylös, ulos ja liikkumaan! (1/2)

Kesän tullen on mukava viettää paljon aikaa ulkona. Ulkoilu tarjoaa lapsille paljon mahdollisuuksia oppia uusia taitoja ja oppiminen tehostuu, kun toimii yhdessä muiden kanssa. Suositusten mukaan lasten tulisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä. Ulkoilu tarjoaa myös hyvän tavan purkaa energiaa rakentavalla tavalla. Tässä kaksiosaisessa blogissa kerromme liikunnan merkityksestä lapsen kehitykselle ja annamme vinkkejä monipuolisiin ja kehittäviin ulkopuuhiin. Ensimmäisessä osassa keskitymme leikkihetkien suunnitteluun ja lasten kehittyvän motoriikan moninaisuuteen.

Leikkien ja pelaten oppiminen tapahtuu kuin itsestään. Monet ulkopuuhat antavatkin paljon mahdollisuuksia tukea lasten kielellisiä, matemaattisia ja motorisia taitoja. Jyväskylän yliopistossa on myös havaittu hyvien motoristen taitojen ja koulumenestyksen korreloivan toisiaan. Liikunnalla tiedetään todistetusti olevan vaikutusta myös psyykkiseen hyvinvointiin ja ryhmässä tehtynä se kehittää sosiaalisia taitoja mm. toisten huomiointia sekä vuorottelu- ja tunteidensäätelytaitoja.

Kehitystä tukeva kommunikointi

Lapset kannattaa ottaa mukaan jo pelihetkien valmisteluun.  Suunnittelemalla yhdessä, miten pelit ja leikit toteutetaan, aikuinen pystyy antamaan paljon mallia kielen käytöstä ja tarjoamaan lapselle mahdollisuuden oppia sopimista ja oman mielipiteen ilmaisemista. Omaakin puhetta kannattaa huomioida niin, että se on lasten tasolle sopivaa. Kehitystä tukee parhaiten sellainen kielenkäyttö, joka on toisaalta riittävän selkeää ja toisaalta tarjoaa mallia sellaisten käsitteiden ja lauseiden käytöstä, joita lapsi ei vielä itse täysin hallitse. Nimeävät sanat ja yksinkertaiset peruslauseet ovat helpoimpia oppia. Lapsi tarvitsee paljon esimerkkejä kuvailevien ja abstraktien sanojen sekä monipuolisten lauserakenteiden oppimiseksi.

Sosiaalisia taitoja säännöistä

Sääntöjä ja ohjeita on usein hyödyllistä pilkkoa melko lyhyiksi sekä havainnollistaa tarvittaessa ohjeita eleillä tai toimintaa mallittamalla. Ohjeita voi selkeyttää piirtämälläkin, jos jollain lapsella on haasteena toimia sääntöjen mukaan. Sääntöjen sopiminen yhdessä on hyödyllistä paitsi kielellisestä näkökulmasta myös siksi, että samaan peliin pystyisi osallistumaan eri-ikäiset ja -taitoiset osallistujat. Pelitilanteet aiheuttavat usein myös voimakkaita tunnereaktioita. Niiden hallintaa on hyvä harjoitella läheisten kanssa turvallisessa ympäristössä.

Numeroiden yhdistäminen heittopeleihin tekee matematiikan harjoittelusta hauskaa. Kuvan tölkkipelillä voi laskemisen lisäksi harjoitella hahmottamista, kuten suuntia ja mallin mukaan rakentamista, heittämistä, kielellisiä taitoja ja tunteiden hallintaa.

Motoristen taitojen moninaisuus

Ihminen on tarkoitettu liikkumaan ja liikkumattomuus sairastuttaa niin lapset kuin aikuisetkin. Liikkumaan oppiminen eli motorinen kehitys on erityisen nopeaa 0-7-vuotiaana. Siksi erityisesti alle kouluikäisiä on tärkeää rohkaista liikkumaan ja toimimaan monipuolisesti. Lapsille mielekäs tapa liikkua on leikkien ja pelaten. Leikkiminen ennen kouluikää on yhtä tärkeää kuin myöhemmin itse koulutyö!

Motoriikka jaetaan karkea- ja hienomotoriikkaan. Karkeamotoriikka on esimerkiksi pallon heittäminen ja potkiminen tai juoksu. Pallon heittämisellä ja potkimisella kehittyy kohdistaminen, voiman säätely, katseen käyttö sekä heittämisessä silmän ja käden yhteistyö, joka kirjoittamisessakin tarvitaan. Potkimisessa taas kehittyy silmän ja jalan yhteistyö, jota käytetään pukemisessa. Esimerkiksi juoksu kehittää kehon hallintaa, kestävyyskuntoa, kehon eripuolten yhteistyötä, lihaskuntoa ja jaksamista. Hienomotoriset näppäryysliikkeet taas vaikuttavat kynän käyttöön ja kädentaitoihin.

Jalkapallotreenarilla voi harjoitella yksin tai yhdessä jalkapalloa pallon palatessa aina takaisin potkijalle.

Motoriikalla aivotoimintakin kehittyy 

Liikkuen ja leikkien edistyy myös lapsen aistien ja lihasten yhteistyöskentely eli sensomotoriikka. Tiesitkö, että ihmisellä on seitsemän eri aistia? Lapsi saa aistien kautta tietoa kehostaan ja ympäristöstään sekä hän pystyy jäsentämään ja yhdistämään tämän tiedon. Tätä kutsutaan sensoriseksi integraatioksi. Sensorisen integraation mukaan aisteja ovat hajuaisti, makuaisti, näköaisti, kuuloaisti, tuntoaisti, liike- ja tasapainoaisti ja asentotunto. Sensomotoriikan kehitys on tärkeää, jotta opimme reagoimaan oikein oman kehomme ja ympäristömme viesteihin. Fyysinen toiminta tuottaa aistimuksia ja reaktioita, jotka auttavat aivotoimintaa kehittymään!

Lapsen sensomotoriset taidot kehittyvät liikkuen, tutkien ja kokeillen. 

Kaikki lapset eivät pidä urheilusta ja tärkeintä olisikin löytää jokaiselle lapselle omat monipuolisesti hyödyttävät liikuntamuodot jokapäiväisestä arjesta. Seuraavassa osassa esittelemme vinkkejä mm. sensomotorisia taitoja sekä keskittymiskykyä tukeviin peli- ja leikkihetkiin.

Vesileikit ovat sekä fyysisesti että sensomotorisesti hyvä liikuntamuoto, jossa pärjää muiden mukana hyvin eritasoisilla taidoilla.

Kirjoittajina ovat toimintaterapeutti ja puheterapeutti, jotka usein hyödyntävät erilaisia pelejä ja leikkejä lasten terapiakäynneillä.

Lähde: Aistimusten aallokossa, sensorisen integraation häiriö ja terapia. Ayres A. Jean. 2008.