Kun aikuisella on kiire ja lapsella toiminta jumittaa, niin arjen ahdistus iskee lapsiperheessä usein pahiten kimppuun. Ristiriitoja syntyy usein näissä ihanissa siirtymätilanteissa:
-
Kun pitää lopettaa leikki
-
Kun on aika lähteä hoitoon/kouluun/töihin
-
Kun on aika lähteä kotiin
hoidosta/koulusta/töistä
-
Kun lähdetään ulos leikkimään
-
Kun lähdetään ulkoa sisälle
-
Kun pitää pukea päälle
-
Kun pitää riisua vaatteet
Paras keino vaikeiden siirtymätilanteiden selätykseen ja
jumitusten oikaisemiseen ovat rutiinit, jotka toimivat kuin junan vessa.
Rutiinit, jotka jylläävät niin, ettei kenenkään tarvitse jäädä miettimään, miten
tilanteessa pitikään toimia ja mitä seuraavaksi piti tehdä.
ENNAKOINTI
Ennakointi antaa aikaa valmistautua siihen, mitä pitää tehdä ja siirtämään ajatukset tehtävästä toiseen. Edellisen toiminnan lopettaminen helpottuu, kun siirtymä ei tule yllätyksenä yhtäkkiä. Lapsella on mahdollisuus leikkiä leikki loppuun tai jättää se kesken sopivaan vaiheeseen. Ennakointi voi olla sanallinen; kerrotaan 10 minuutin, 5 minuutin ja 2 minuutin varoitukset: Vielä ehdit vähän leikkiä, 10 minuutin päästä lähdetään. Ala jo lopettaa leikki, 5 minuutin päästä lähdetään. Nyt on aika lopettaa, kerää lelut, 2 minuutin päästä lähdetään.
Apuna voi käyttää myös munakelloa, johon sovittu leikkiaika tai peliaika laitetaan. Kellon soitua on aika lopettaa. Joistain kelloista kuluvan ajan näkee myös visuaalisesti, kuten Time Timer-kellosta. Time Timer löytyy muuten myös sovelluksena!
ENNAKOINTI
Ennakointi antaa aikaa valmistautua siihen, mitä pitää tehdä ja siirtämään ajatukset tehtävästä toiseen. Edellisen toiminnan lopettaminen helpottuu, kun siirtymä ei tule yllätyksenä yhtäkkiä. Lapsella on mahdollisuus leikkiä leikki loppuun tai jättää se kesken sopivaan vaiheeseen. Ennakointi voi olla sanallinen; kerrotaan 10 minuutin, 5 minuutin ja 2 minuutin varoitukset: Vielä ehdit vähän leikkiä, 10 minuutin päästä lähdetään. Ala jo lopettaa leikki, 5 minuutin päästä lähdetään. Nyt on aika lopettaa, kerää lelut, 2 minuutin päästä lähdetään.
Apuna voi käyttää myös munakelloa, johon sovittu leikkiaika tai peliaika laitetaan. Kellon soitua on aika lopettaa. Joistain kelloista kuluvan ajan näkee myös visuaalisesti, kuten Time Timer-kellosta. Time Timer löytyy muuten myös sovelluksena!
RUTIININ LUOMINEN – TYÖLÄIN VAIHE
Rutiini ei synny itsestään vaan se pitää rakentaa. Rutiinin
rakentaminen onkin usein se työläin vaihe. Ensin pitää pilkkoa toiminta osiin
ja koota palaset haluttuun järjestykseen. Ja sitten pitää järjestyksestä
kiinni. Sanotaan, että uuden maun oppiminen vaatii 15 maistamiskertaa. Samoin
voi ajatella, että uusi päivittäinen rutiini vaatii saman verran toistokertoja,
eli noin kahden viikon harjoittelun. Ei siis kannata luovuttaa, jos homma ei
ala toimia parin ensimmäisen päivän tai viikonkaan jälkeen vaan jatkaa sinnikkäästi
luodusta rutiinista kiinni pitämistä. Hienosäätöä toimimattomiin kohtiin toki
kannattaa tehdä.
MITEN RUTIINI RAKENNETAAN
Rutiinin rakentaminen tapahtuu strukturoimalla toiminta.
Ensin mietitään, mitä osia toiminnassa on (esim. pukeminen: mitä vaatteita pitää
pukea) ja miten osat järjestetään (missä järjestyksessä vaatteet kannattaa
pukea päälle). Struktuurin sisäistämistä auttaa muistuke, joka auttaa
muistamaan sekä osaset että järjestyksen.
Kuvat toimivat useassa asiassa hyvänä muistukkeena ja kuvilla on helppo
rakentaa haluttu järjestys. Toisaalta muistuke voi hyvin olla myös kirjoitettu ohje
tai ääniohje.
KUVALLISET STRUKTUURIT
Yksinkertaisimmillaan kuvat voivat esim itse piirrettyjä tai lehdestä leikattuja kuvia, jotka kiinnitetään vaikkapa sinitarralla seinälle haluttuun järjestykseen. Netistä Papunetin sivuilta löytyy myös kätevä kuvatyökalu, jolla voi tehdä erilaisia kuvatauluja tietokoneella ja sitten printata ne.
Kylpyhuoneessa -taulu Sanamaailmasta |
Strukturoituja kuvatauluja on myös myytävänä esim. ruokailu- ja pukemistilanteisiin ja vessassakäynnin opettelun avuksi.
ÄLYPUHELIMET JA TABLETIT
Rutiinista muistuttamisessa voi käyttää apuna myös älypuhelinta tai tablettitietokonetta. Helppo tapa luoda vaikkapa kuvallinen aamurutiini tablettiin on ottaa valokuvat kotona aamutoimiin liittyvistä asioista, luoda niille on kansio ja nimetä kuvat järjestyksessä numeroittain 1, 2, 3 ,4....
Aamulla voi avata oikean kuvakansion valmiiksi aamutoimien tekijälle ja kuvia on helppo selata eteenpäin
First - Then Visual Schedule (Google Play) on sovellus, jolla voi luoda kuvallisen rutiinin haluamastaan toiminnasta. Sovelluksessa on pieni kuvapankki, mutta siihen voi lisätä omia kuvia ja myös äänittää omaa puhetta.
Kuvia voi katsella näytöllä yksi tai kaksi kerrallaan tai ottaa esille koko tehtävälistan.
Choiceworks Calender (App Store) -sovelluksella voi tehdä myös kuvallisen viikko- tai kuukausikalenterin. Myös yhden päivän tehtäviä pääsee katsomaan omassa näkymässään. Kun tehtävä on tehty, sen voi siirtää tehtyjen hommien pinoon, jolloin tehtävien edistyminenkin hahmottuu visuaalisesti
PALKITSEMINEN
Rutiinin onnistuneesta noudattamisesta pitää palkita! Onnistumisesta kannattaa kehua ja kiinnittää lapsen huomio siihen, mitä mukavaa nyt voidaan tehdä, kun hommat sujuivat sutjakasti. Tänään ehditäänkin lukea pidempi iltasatu, kun iltapuuhat menivät niin reippaasti. Läksyjen teko sujui niin hyvin tänään, että jäi aikaa pelata hetki tietokoneella.
Onnistumiset voi tehdä näkyväksi myös vaikka tarrataululla, johon jokaisesta onnistuneesta suorituksesta saa uuden tarran. Palkintotaulu voi olla myös itse paperille piirretty tai askarreltu, hyvin sujuneen homman jälkeen lapsi itse tai vanhempi voi piirtää siihen uuden kuvan. Tarkoitukseen on myös sovelluksia, esim. Easy Kid Tokens ja iReward Chart. Palkitsemisessa voi olla myös pidemmän aikavälin tavoite: kun koossa on kymmenen tähteä, tehdään uimahallireissu tai mennään hampurilaiselle.
Pienet taskuun mahtuvat liikennevalo-kiekot ovat nopea tapa antaa palautetta tehtävän sujumisesta. Vihreä kiekko tarkoittaa Hienosti menee!, keltainen Melkein onnistuu, ole tarkkana! ja punainen Nyt meni väärin.
Liikennevalot Sanamaailmasta |
Blogikirjoitus on koostettu maaliskuussa 2014 Pääkaupunkiseudun dysfasiayhdistykselle pidetyn luennon perusteella.
Kirjoittaja on puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikaatioon perehtynyt puheterapeutti.