Voiko pelaamalla kuntoutua?

Usein kuulee puhuttavan tietokone- ja mobiilipelaamisen vaaroista esim. väkivaltaisista peleistä, liikunnan vähentymisestä pelaamisen myötä sekä ikärajojen noudattamatta jättämisestä. Kuntoutettavien lasten vanhemmat voivatkin miettiä, että tuleekohan pelaamista liikaa ja miksi terapiassakin pelataan?

Tänä päivänä saatavilla oleva pelivalikoima on laaja, ja oikein valitusta pelistä voi olla paljon hyötyä. Toistuva, mutta ajaltaan rajattu pelaaminen voi kehittää silmän- ja käden yhteistyötä, reaktionopeutta sekä ongelman ratkaisukykyä. Asiantuntijoiden kehittämät ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat terveyspelit sekä opetuspelit tarjoavat mahdollisuuden kehittää ja kuntouttaa myös monia muita taitoja. Lisäksi pelit avaavat pelaajilleen uusia sosiaalisia maailmoja, kun peleistä voi keskustella toisten peleistä kiinnostuneiden kanssa. Pelien kautta syntyy luonteva suhde tekniikkaan ja moni lapsi, nuori ja miksei aikuinenkin, on oppinut pelien avulla englannin kieltä.

Opetus- ja kuntoutuspelit terapiassa

Tekniikka on tätä päivää ja sen hyvien puolien hyödyntäminen on oivallettu myös terapiatyössä. Pelit motivoivat harjoittelemaan. Motivoitunut kuntoutuja jaksaa harjoitella kauemmin, sinnikkäämmin ja paremmin keskittyen, jolloin toistojen ja harjoittelun määrä lisääntyy kuin huomaamatta. Peli jaksaa positiivisesti ohjata, kannustaa ja toistaa harjoiteltavaa asiaa koskaan turhautumatta. Parhaimmillaan kuntoutuja on onnellisessa flow-tilassa ja opettelee samalla itselleen vaikeita asioita.

Nykyisten opetus- ja kuntoutuskäyttöön suunniteltujen digitaalisten pelien pelaaminen voi jo itsessään olla kuntoutettavien taitojen harjoittamista.Yhtenä tunnettuna esimerkkinä opetuspeleistä voidaan mainita puheterapeuttienkin käyttämä Ekapeli äänteiden tunnistamiseen ja lukemisen opetteluun.

Lähtökohtana lasten oma maailma

Terapiassa käytettävissä peleissä hyödynnetään lasten luontaista mieltymistä pelaamiseen ja saadaan tulokseksi motivoiva tapa harjoitella vaikeaksi koettuja asioita. Monien lasten maailma pyörii jo valmiiksi pelaamisen ympärillä ja pelaaminen on se, mikä yhä useampia lapsia kiinnostaa. Käytettäessä pelejä terapiassa on siis lähdetty liikkeelle nykylasten omasta maailmasta. Lasten kiinnostuksen kohdetta, eli pelaamista, hyödyntämällä terapiatavoitteiden saavuttamisessa saadaan tuloksia helposti ja hauskasti. Ilon ja motivaation merkitys oppimisessa on tärkeä. Ne yksinkertaisesti auttavat oppimaan helpommin ja nopeammin. Lapsi haluaa innoissaan harjoitella, ja ikäänkuin vahingossa hän vielä kehittyykin. Kehittymisen etenemistä on ilo katsella!

Tehokasta harjoittelua myös kotona

Pelit ovat myös oivallinen keino saada lapsi harjoittelemaan myös kotona. Perheen äiti tai ehkäpä se on isä, joka innostuu tukemaan lapsensa kuntoutumista tsemppaamalla terapialäksyjen tekemiseen eli kehittävien pelien pelaamiseen! Terapioiden tarkoitus on, että lapsi ja nuori oppii uusia taitoja ja taidot siirtyvät arkeen ja siksi kuntoutujan lähiympäristön ja terapeutin yhteistyön merkitys on suuri. Paljon parempia tuloksia saadaan, kun orastavia taitoja harjoitellaan terapeutin ohjeiden mukaan myös kotona ja päiväkodissa tai koulussa. Jos harjoittelua tehdään vain kerran viikossa esim. toimintaterapiassa, ei harjoittelu ole yhtä tehokasta ja tuloksellista. Myös KELA:kin suosii tämän tyyppisiä kuntoutusmenetelmiä, joissa vanhemmat ja lähipiiri saadaan helposti ja hauskasti mukaan kuntouttamaan!

Pelit tukevat terapeuttien työtä

Puheterapeutit voivat hyödyntää pelimaailmaa esimerkiksi sanaston kasvattamisessa, käsitteiden ja suuntien oppimisessa, lukivalmiuksien kehittämisessä sekä kielellisen muistin harjoittamisessa, kuten monimutkaisten ohjeiden seuraamisen opettelussa. Oleellista on, että pelejä pelataan yhdessä, kannustavassa vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Toimintaterapeutit taas käyttävät pelejä mm. hahmottamisen, toiminnanohjaukseen sekä tarkkaavuuden säätelyn harjoitteluun, kätisyyden vakiinnuttamiseen sekä motoriikan kehittämiseen. Sekä toimintaterapeuttien että fysioterapeuttien tavoitteena on kehon eri osien liikkuvuuden kehittäminen, joten käytössä hyödyllisiä ovat pelit, jotka tarjoavat mahdollisuuden pelata ja harjoitella monipuolisesti koko keholla. Osassa liikunnallisia kuntoutuspelejä pelivälineen saakin laitettua esim. jalkaan tai pyykkipojalla vaatteeseen mihin tahansa kehon osaan.

Kirjoittaja on pelejä työssään hyödyntävä toimintaterapeutti, jonka mielestä tietokonepelien ja tabletin käyttö terapiassa on kaiken kukkuraksi hauskaa sekä synnyttää useille lapsille valtavan motivaation!

Kompasteleeko kynänkäyttö?

Nykypäivänä elektroniikka on vähentänyt käsin kirjoittamisen merkitystä. Silti käsin kirjoittamisen taitoa tarvitaan ja harjoitellaan kouluissa. On myös todettu, että käsin kirjoitetut asiat muistetaan paremmin (Toivanen, Yle Uutiset). Kynänkäytön taito on käsin kirjoittamisen edellytys ja hienomotorisena taitona monella tavalla elämässä tärkeä mm. itseilmaisun ja kommunikoinnin välineenä. Kynänkäytön oppii vain harjoittelemalla. Harjoittelemalla kynän käyttöön tarvittava hienomotoriikka vahvistuu, oikea kynäote alkaa löytyä ja onnistumiset motivoivat lasta kehittämään taitoaan edelleen.

Hienomotoriikka haltuun

Ennen kynänkäytön opettelua on hyvä vahvistaa hienomotoriikkaa ja harjoitella kynäotetta. Tähän voidaan käyttää avuksi aivan arkisia sorminäppäryyttä vaativia toimintoja, joita tulee tehtyä esimerkiksi peleissä, kirjan sivuja käännettäessä tai vaikkapa pyykkipoikia ripusteltaessa. Pelinappuloita liikuteltaessa tai nostettaessa otetaan nappulasta sormiotteella kiinni, samoin pelikortteihin esim. muistipelissä tartutaan sormin käännettäessä kortteja, aivan kuten myös pyykkipoikia avataan sormilla ns. pinsettiotteella.

Esimerkiksi nämä toiminnot tukevat sekä hienomotoriikan että kynäotteen kehittymistä:

Sormiväreillä piirtäminen
käden ja sormien hahmottamisen harjoittelua
Pelinappuloiden liikuttelu, pujottelu ja nostelu
Palapelien rakentaminen
Pyykkipoikien ripustaminen
Erilaisten pelikorttien kääntäminen ja käsittely
Korttien kädessä pitäminen
Pienillä legoilla rakentelu
Piirtäminen ja leikkaaminen.

Harjoitukset vahvistavat käsien ja sormien lihaksia, käden ja sormien motoriikkaa/koordinaatiota sekä silmän ja käden yhteistyötä. Harjoittelu kannattaa tehdä silloin, kun lapsi on virkeä. Tehtävät harjoitukset kannattaa valita lapsen omien mielenkiinnon kohteiden mukaan. Harjoittelun tulisi aina olla hauskaa ja palkitsevaa lapselle!

Apua kynäotteeseen
Oikean kynäotteen löytäminen ei aina ole helppoa, vaikka tarvittaat pohjataidot olisivatkin muuten hallussa. Otteen ottaminen voi tottumattomalle olla hankalaa ja välillä sormet eksyvät työskentelyn aikana uudestaan vääriin paikkoihin. Oikean otteen löytymisen avuksi sekä helpottamaan kynästä kiinni pitämistä on kuitenkin paljon erilaisia apuvälineitä, kuten kynätukia tai kolmionmuotoisia kyniä. Kynätukia on saatavilla monen mallisina ja usein itselle paras vaihtoehto löytyy eri malleja kokeilemalla.

Erilaisia kynätukia löydät mm. Sanamaailman verkkokaupasta.

Mikä voi tehdä kynänkäytöstä haasteellista lapselle?

Kynänkäyttö vaatii monimutkaisia taitoja, jotka ovat erityisen vaativaa lapsille, joilla on haasteita kehon hahmottamisen, aistihavaintojen jäsentelyn, motoriikan, koordinaation, kätisyyden eli ensisijaisesti käytettävän käden pysyvyyden ja/tai kehon puolten yhteistyön kanssa. Esim. lapset, joilla on sensorisia aistiongelmia, voivat painaa kynällä liian lujaa. Näin myös käsi väsyy helposti. Liian lujaa painaminen myös hankaloittaa jäljen kumittamista pois ja repii paperia. Puutteet hienomotoriikan hallinnassa taas voivat aiheuttaa ongelmia kynäotteen opettelussa, jolloin kynää pidetään sormien sijasta koko nyrkillä kiinni. Nämä voivat olla asioita, jotka ovat lapselle hyvin turhauttavia ja mielenkiinto kynän käyttämiseen lopahtaa.

Autolla ajelusta kirjaimiin ja numeroihin

Jos tuntuu, että kynänkäytön aloittamisessa on haasteita, kannattaa harjoittelu aloittaa suurien kaarien piirtämisestä ilmaan, suurelle paperille tms. Myös kaarien ajeleminen pikkuautolla aluspaperille piirretyn kilparadan kaarteiden mukaan on hyödyllistä harjoitusta. Suurten liikkeiden harjoituksissa voidaan antaa lapselle esim. seuraavanlaisia haasteita mukautettuna kulloiseenkin harjoitusympäristöön ja välineisiin:
Ajellaan autoa taitavasti ylittämättä ajoradan reunaviivoja (liikeradan tarkkuuden harjoittelu).
Kokeile, voitko ohjata autoa vaihtamatta kättä välillä (käden pysyvyys)?
Saatko ajettua autoa samalla kädellä vartalosi kummallakin puolelle (kehon keskiviivan ylittäminen)?
Muistaako autosi liikennesäännöt ja pysähtyy suojateiden edessä (silmä-käsikoordinaatio)?
Kokeile pitää aluspaperin paikallaan toisella kädellä samalla, kun ajat autoa toisella (kehon puolten yhteistyö).

Innostavaa harjoittelusta saa, kun kokeilee harjoituksia ennakkoluulottomasti erilaisilla pinnoilla ja materiaaleilla. Pois pyyhittävillä tusseilla voidaan piirtää vaikka ikkunaan tai viikset omalle kuvalle peiliin. Hiekkaan, jauhoon tai vaikka partavaahtoon voi piirtää sormilla tai kepillä. Myös mailalla pelattavat pallopelit auttavat liikeratojen hallinnan kehittymisessä. Taitojen karttuessa voidaan vähitellen siirtyä tekemään yhä pienempiä kuvioita sekä käyttämään koko käden sijasta pelkkiä sormia kuvioiden muodostamiseen. Tuntoaistia taas voi harjoittaa esim. leikillä, jossa pieniä leluja etsitään erilaisten materiaalien, kuten makaronien, joukosta silmät suljettuina.

Kynänkäyttö ei motivoi kaikkia

Lapsi ei aina ole kiinnostunut kynänkäytöstä eikä koko taidon opettelemisesta. Kynän käytön motivointi ongelmiin voidaan käyttää erilaisia kynäapuja, kuten suurempia täriseviä kyniä, jotka herättävät lapsen mielenkiinnon. Tabletilla harjoitteleminen on usein tosi hauskaa. Kokeile erilaisia sokkelo- ja pisteestä pisteeseen -tehtäviä ensin sormella ja jatkossa kosketusnäyttökynällä pelattuna. Monesti lapsi tarvitsee jonkin hauskan kimmokkeen, jonka sisään upotettu harjoitus ei edes tunnu harjoittelulta, jolloin myös motivaatio kyseisen taidon harjoittelua kohtaan kasvaa huomaamattaan.

Hauskoja harjoitteluhetkiä toivottelevat

Sanamaailman toimintaterapeutit

ps. Blogissa mainittuja tuotteita löydät mm. Sanamaailman verkkokaupasta.

Herkullista harjoittelua karkeilla

Karkkien yhdistäminen puheterapiaan voi tuntua aluksi oudolta ajatukselta. Niiden käyttö terapiassa voi kuitenkin olla tehokas tapa nostattaa kuntoutujan, erityisesti lapsen, motivaatiota harjoitella vaikeitakin asioita. Karkkien avulla voidaan harjoitella erilaisia oraalimotorisia toimintoja, kuten pureskelua, kielenohjausta, suun sensoriikan stimulointia/aktivointia, huulion aktivointia, imemistä yms.

Turvallisuus ja terveellinen käyttö ennen kaikkea

Karkkeja käytettäessä täytyy aina ottaa huomioon harjoittelijan ikä ja kyky hallita karkkeja suussaan. Jotkut karkeista ovat melko isoja ja liukkaita suussa ennen niiden "hajoamista". Ennen harjoittelun aloittamista tulee aina varmistaa, ettei karkin käyttö aiheuta harjoittelijalle tukehtumisriskiä. Lasta tai muuten holhouksen alla olevaa henkilöä kuntouttavan terapeutin tulisi pyytää holhoojalta kirjallinen lupa karkkien käyttöön kuntoutuksessa. Lisäksi terapeutin tulisi olla tarkasti selvillä kuntoutettavan mahdollisista yliherkkyyksistä karkkien ainesosille allergisten reaktioiden välttämiseksi.

Koska karkit sisältävät hampaille ja painonhallinnalle haitallista sokeria, tulee niitä käyttää vain pieniä määriä ja hyvin lyhyen aikaa päivässä. Karkeilla tehtävät harjoitukset tulisi aina päättää täysxylitol-purkan tai muun täysxylitol-tuotteen käyttöön. Purkan pureskelu katkaisee hampaita uhkaavan happohyökkäyksen sekä on erittäin hyvää oraalimotorista harjoittelua!

Aistiharjoittelua murusilla ja jauheilla

Hyvin voimakkailla ja/tai poksahtavilla karkeilla, kuten poksahtelevilla purkkamuruilla, karkki- tai juomajauheilla, pyritään vahvistamaan suun sisäistä sensoriikkaa ja antamaan lapselle eritasoista stimulaatiota suun sisälle. Tämä on tarpeen, jos lapsella on tunnon alentumaa ja lapsi pyrkii koko ajan viemään suuhun asioita, joilla hakee tuntemusta. Isommat rakeet sopivat hyvin koko suun stimulointiin, kun taas jauheita voidaan töpötellä esim. pumpulitikulla tiettyyn kohtaan suuta kohdistetumman stimulaation aikaansaamiseksi.

Sitkeää kielitreeniä 

Karkkeja, jotka muotoutuvat helposti suussa tai tarttuvat suun pintaan, voidaan hyödyntää kielen ohjailun harjoittelussa. Karkkeja pystytään mm. pyörittelemään suussa, viemään poskesta toiseen sekä ohjailemaan karkkia suussa ylös ja alas. Karkit voidaan myös painaa kiinni eri puolille suuta ja harjoitella kielen tarkoituksen mukaista toimintaa karkin palaa esim. kitalaesta irrotettaessa.  Muotoutuvat ja suuhun "liimautuvat" karkit ovat erityisen sopivia silloin, jos kielen liikkeen hallinnassa on vaikeutta. Näitä karkkeja ovat mm. toffeet, syötävät paperit, tatuoinnit ja hattarapurkat.

Aistidippailua ja huuliharjoituksia

Terapiakäyttöön sopivia tikkareita on monenlaisia; kirpeitä, erilaisia makuvaihtoehtoja sekä tuttimallisia "hirviönhampaita". Tikkareita voi myös "dippailla" erilaisiin jauheisiin. Osa jauheista on pulverimaisia ja osa kirpeitä/poksahtelevia. Jauheeseen kastetuilla tikkareilla voidaan stimuloida haluttua aluetta suussa. Tuttitikkareilla voidaan myös vahvistaa huulten aktivointia käyttämällä niitä samantyyppisesti kuin Hallen-levyä.

Tikkareilla, varsinkin tikkarihuulipunilla, on myös hauska aktivoida ja harjoitella kielen liikkeitä huulilla. Saatko seurattua huulipunan makeaa jälkeä pitkin huulta sekä yllätkö lipomaan makeuden pois myös suupielistä? Lisäksi huulipunatikkaria voi käyttää herkullisiin huulioharjoituksiin.

Huulion ja puhaltamisen harjoitteluun sopivat myös läpi puhallettaessa viheltävät karkkirenkaat.

Miksipä ei siis silloin tällöin hyödyntäisi herkkuhetkeä kuntoutuksellisessa muodossa.

Herkullisia harjoitushetkiä! :)

Sanamaailmalla on myynnissä erilaisia harjoittelukarkkeja, joita voidaan hyödyntää sekä terapiassa että kotiharjoittelussa. Kaikissa Sanamaailman karkeissa on mukana tarkka ainesosaluettelo sekä maininta tuotteen mahdollisesti sisältämistä allergisoivista ainesosista. Sanamaailman verkkokaupan karkit löydät täältä.

Haastava käyttäytyminen - mikä ongelman aiheuttaa?

Kukaan ei voi täysin välttyä haastavilta tilanteilta. Joillekin meistä haastavat tilanteet ovat satunnaisia hetkiä, jotka saattavat sattua kadulla tuntemattomien ihmisten kanssa, kun taas joillekin meistä haastavat tilanteet ovat arkipäivää, ehkäpä läheisten perheenjäsenten kesken. Haastavat tilanteet aiheutuvat yleensä jonkun tilanteessa olevan ihmisen haastavasta käytöksestä, jolla tyypillisesti tarkoitetaan negatiivisia seuraamuksia aiheuttavaa käytöstä.

Nina Korventaival kirjoitti aikanaan Sosiaaliporttiin mielenkiintoisen ja ajatuksia herättävän artikkelin haastavasta käyttäytymisestä ja siihen vaikuttamisesta. Korventaival kirjoittaa artikkelissaan siitä, kuinka asenneilmapiiri vaikuttaa haastavan käyttäytymisen tulkitsemiseen ja haastaakin lukijat asennetalkoisiin.

Haastavan käyttäytyminen aiheuttaa monenlaisia tunteita, niin henkilössä itsessään kuin erityisesti muissakin ihmisissä. Pelko, voimattomuus, avuttomuus, loukkaantuminen ja jopa viha ovat tunteita, joita syntyy helposti haastavan käyttäytymisen seurauksena kaikille eri osapuolille. Nämä negatiiviset tunteet voivat viedä huomion siltä, mistä käyttäytyminen oikeastaan johtuu ja mitä tilanteen helpottamiseksi, ellei jopa ratkaisemiseksikin voitaisiin tehdä. Korventaipaleen mukaan tunteiden ja asenteiden syntymisen taustalla onkin pohjimmiltaan ihmiskäsitys ja arvot. Esimerkiksi se, millaisia ja kuinka suuria ennakkoluuloja ihmisellä on, vaikuttaa siihen, miten haastavaan käyttäytymiseen reagoidaan.

Haastavaa käyttäytymistä kohtaavat vanhemmat, opettajat ja terapeutit. Liittyipä haastavan käyttäytymisen kohtaaminen henkilökohtaiseen elämään tai työelämään, tulee kaikille varmasti vastaan tilanteita, joissa hyödyllisintä olisi pystyä katsoa tilanteen taakse. Kuten Korventaivalkin kirjoittaa, "kukaan ei käyttäydy huonosti ilman syytä". Lapsen tai nuoren haastava käyttäytyminen voi kiihdyttää omaakin mielentilaa, jolloin tilanteesta tulee helposti huomaamattakin jopa holtiton, joka etenee osapuolten spontaanien reagointien ja toimintojen mukaan.

Tilanteen aiheuttaman turhautumisen alta voi olla vaikea ajatella, että syy on todellisuudessa jossain aivan muualla kuin ihmisessä itsessään. Tässä vaiheessa olisi kuitenkin usein hyödyllisintä rauhoittua ja miettiä, mikä tilanteen ajoi siihen pisteeseen, että lapsi alkoi käyttäytyä haasteellisesti. 

Korventaival on listannut artikkeliinsa tyypillisimpiä haastavan käyttäytymisen taustalla olevia syitä. Niitä ovat kommunikointivaikeudet, puutteelliset vuorovaikutustaidot, ennakoinnin vaikeus, aistitoimintojen erityisyydet, kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus, tunteiden tunnistamisen vaikeus tai kognitiivinen joustamattomuus. Joskus syynä voi olla myös fyysinen olotila, kuten kipu tai särky, jota henkilö ei kuitenkaan osaa tai kykene ilmaista asianmukaisella tavalla.

Jotta haastavaan käyttäytymiseen voitaisiin vaikuttaa, täytyy syiden etsimisen lisäksi keskittyä positiivisiin asioihin. Haastavan käyttäytymisen pitkään jatkuminen voi aiheuttaa sen, että koko ihminen nähdään vaikeutena ja ongelmana. Positiivisten asioiden ja hetkien löytäminen voi olla aluksi haasteellista, mutta olennaista muutoksiin pääsemiseksi. Jotta vanhat, huonot käyttäytymismallit eivät palaisi, tarvitsee haastavasti käyttäytyvä henkilö huomiota positiivisella tavalla. Haastavasti käyttäytyvä henkilö tarvitsee luultavasti myös muiden ihmisten apua ja tukea käyttäytymisensä muuttamiseksi, sanoo Korventaivalkin artikkelissaan. Olennaista on antaa sekä käyttäytymismalleja sekä vahvistusta oikein toimimisesta.

Kuten Korventaivalkin kirjoittaa, harmillisesti haastavaksi käyttäytymiseksi luokitellaan usein myös sellainen käyttäytyminen, joka voitaisiin todellisuudessa laskea huonoksi käyttäytymiseksi, joka ilmenee kyseisessä tilanteessa. Haastava käyttäytyminen, toisin kuin hetkellinen huonokäytös, aiheuttaa vaikeuksia monella eri osa-alueella.

Haastavat tilanteet - opas vanhemmille -oppaassa on kerrottu hyviä arjen vinkkejä siitä, kuinka haastavasti käyttäytyvän lapsen tai nuoren kanssa voi toimia. Esimerkiksi ohjeiden antaminen konkreettisesti, käyttäytymisen selittäminen sanallisesti tai matalan äänen käyttäminen ristiriitatilanteissa voivat olla avainasioita haastavan käyttäytymisen kohtaamiseen. 

Oppaan löydät osoitteesta http://www.kolpene.fi/images/pdf/haastavat_tilanteet_opas_vanhemmille_2011.pdf.

Myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilla (http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_kokeilee_rajoja/) on hyvää tietoa ja oivallisia vinkkejä vaikeiden tilanteiden ratkaisemiseksi silloinkin, kun kyse on niin sanotusti normaalista, lapsen kehitykseen kuuluvasta uhmakkuudesta ja rajojen etsimisestä.

Alkuperäisen artikkelin löydät osoitteesta http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/ajankohtaista/nakokulma/ selaamalla artikkeleita taaksepäin.

Myös Sanamaailma kouluttaa ammattilaisia parhaisiin tapoihin toimia haastavan lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Tutustu koulutustarjontaan Sanamaailman koulutuskalenterissa.

Bloggauksen on kirjoittanut Sanamaailmassa opintojensa ohessa työskennellyt puheterapeuttiopiskelija.

Miten tukea lukihäiriöisen itsetuntoa?

Ääneen lukemisen tilanne on kohta edessä, lukihäiriöistä jännittää jo ehkä etukäteen. Hän miettii, onnistuuko hän tällä kerralla lukemaan. Hän ajattelee ehkä keskittyvänsä ja lukevansa hyvin rauhallisesti. Tai ehkä hän käy omaa luettavaa kohtaa mielessään läpi yhä uudelleen ja uudelleen. Hän saattaa myös miettiä, nauravatko kaverit hänelle, jos hän ei onnistu? Mitä opettaja ajattelee, jos hän lukee hyvin hitaasti? Entä jos hän yrittäisikin lukea nopeammin, vaikka tietää, että silloin tulee helposti virheitä? Mitä opettaja siitä sitten ajattelisi? Pitääköhän opettaja minua huonompana tai laiskana oppilaana? Pitävätköhän kaverit minua tyhmänä? Olenkohan hyväksytty luokassa?

Lukihäiriö saattaa vääristää minäkuvaa

Lukihäiriö ei aiheuta ongelmia pelkästään lukemiseen ja kirjoittamiseen. Lukihäiriö voi aiheuttaa oppilaalle myös emotionaalisia, sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia, kuten huonommuuden ja turhautumisen tunteita. Hänen mielessään voi pyöriä myös kysymyksiä, että miksi juuri minulle lukeminen ja kirjoittaminen ovat vaikeita? Miksen minä opi samalla tavoin kuin muut?

Lukihäiriöinen voi tuntea itsensä erilaiseksi kuin muut oppilaat. Muut eivät ehkä hyväksy lukihäiriöistä sellaisena kuin hän on, jolloin hänestä saattaa helposti tulla syrjitty, joka on yksi koulukiusaamisen muoto. Nämä tapahtumat voivat jättää lukihäiriöiselle arpia ja ahdistavia muistoja. Pahimmassa tapauksessa nämä johtavat mielenterveydellisiin ongelmiin. Syrjimisen vuoksi lukihäiriöiselle voi myös muodostua negatiivinen kuva omasta itsestään, joka vaikuttaa oppilaan minäkuvaan ja siten myös hänen kykyynsä oppia ja toimia sosiaalisissa tilanteissa.

Ryhmän hyväksyntä tukee oppilaan itsetuntoa

Sosiaalinen hyväksyntä on tärkeää lukihäiriöisen itsetunnolle. Hyväksyvä sosiaalinen yhteisö vahvistaa ryhmään kuuluuden tunnetta, joka on myös yhteydessä oppilaan myönteiseen minäkuvaan. Erityisesti kouluikäiset ovat hyvin alttiita kavereiden mielipiteille ja jokainen haluaa tulla hyväksytyksi. Kouluikäisen oppilaan syrjintä ja koulukiusaaminen voivat olla hyvinkin haavoittavia kokemuksia ja jättää pysyvät muistot.

Opettajan keskeinen rooli 

Opettaja voi tukea sekä ryhmän hyväksyntää että lukihäiriöiden itsetuntoa merkittävästi. Lukihäiriön varhainen havaitseminen ja tukikeinojen aktiivinen tarjoaminen tarjoavat lukihäiriöiselle mahdollisuuden potentiaaliaan vastaaviin suorituksiin sekä itsetuntoa ja positiivista minäkuvaa tukeviin myönteisiin oppimiskokemuksiin. Opettaja voi olla hyödyllistä kertoa luokalle mistä lukihäiriössä on kyse, jotta muut oppilaat ymmärtävät miksi lukeminen ja kirjoittaminen voivat olla toisille vaikeampia.

Lukihäiriöisellä on usein muita vahvuuksia

Lukihäiriö ei ole kiinni oppilaan älykkyydestä, eikä se tee oppilaasta tyhmää. Yleensä lukihäiriöinen on hyvin lahjakas jossain muussa kuin luku- tai matemaattisissa aineissa. On myös poikkeuksia, joissa lukihäiriöinen oppilas on erittäin lahjakas esimerkiksi äidinkielessä tai matematiikassa. Kuten on tullut aikaisemmin ilmi, niin jokainen on oma yksilönsä eikä lukihäiriö ilmene kaikilla samanlaisena. Onnistumisen ja menestymisen kokemukset joissakin toisissa aineissa vahvistavat oppilaan itsetuntoa.

Kannustetaan lukihäiriöistä vaikeuksista huolimatta saavuttamaan unelmiaan ja uskotaan heihin yhdessä. Erityisesti lukihäiriöinen kaipaa sitä, että ympärillä olevat ihmiset uskovat hänen taitoihin ja kykyihin sekä antavat mahdollisuuden oppimiseen omalla tavalla.

Kirjoittaja on puheterapeutti, joka teki pro gradu -tutkielmansa lukihäiriön yhteydestä oppilaan itsetuntoon.

Miten ruoka-allergiat vaikuttavat puheenkehitykseen?

Laajat ruoka-allergiat saattavat hidastaa pienen lapsen puheen kehittymistä

Pienten lasten ruoka-allergiat ovat yleinen pitkäaikaissairaus Suomessa. Ruoka-allergiat ovat usein pahimmillaan lapsen ollessa noin 12 kuukauden ikäinen. Juuri samassa iässä lapsen puheen ja syömistaitojen kehitys on yleensä kovassa vauhdissa. Vakavista ja laajoista ruoka-allergioista kärsivillä lapsilla näiden taitojen kehitys joskus kuitenkin etenee hitaammin kuin ikätovereilla - miksi?

Aiemmassa Sanojen maailman blogikirjoituksessa (Taustalla taitava suu) on ansiokkaasti kuvattu lapsen oraalimotoristen, eli suun alueen lihasliikkeisiin perustuvien toimintojen kehittymistä. Syömistaitojen normaalin ja ikätasoisen kehittymisen on havaittu olevan tärkeä edellytys sille, että myös lapsen puheen taitojen kehitys käynnistyy.

Puheen kehitys tarvitsee paloja purtavaksi ja tunnusteltavaksi

Hyvin allergisella lapsella saattaa ruokavalion ollessa niukimmillaan olla käytössään vain 4-6 kiinteää ruoka-ainetta. Näiden lasten ruokien määrää laajennettaessa vanhempia ohjataan kokeilemaan kaikki uudet kasvikunnan tuotteet käsiteltyinä tutun ruoan seassa, jotta allergeenit pilkkoutuvat tehokkaammin. Ruoka-aineen käsittelyllä tarkoitetaan pakastamista, keittämistä, soseuttamista, mehustamista ja vastaavia toimenpiteitä.

Uusi kasvis, marja tai hedelmä siis useimmin vähintään keitetään ja soseutetaan ennen kuin sitä hyvin pienenä määränä annetaan lapselle. Koska kokeiltava ruoka-aine on yleensä soseutettu, usein myös varsinainen ruoka-annos, johon se sekoitetaan, on sosemainen. Lisäksi lapsen suhde ruokaan on voinut muuttua hyvin herkäksi ikävien ja pelottavienkin allergiaoireiden jälkeen. Lapsi saattaa kokea tutun sosemaisen ruoan turvallisena ja vaatii koostumuksen säilyttämistä sellaisena. Vanhemmat, jotka ennen kaikkea haluavat nähdä lapsensa syövän, kasvavan ja pysyvän hengissä, toimivat lapsen vaatimusten mukaisesti.

Ilmeisesti ainakin osittain näiden seikkojen vuoksi vaikeimmin allergisten lasten ruokavalio pysyy koostumukseltaan sosevoittoisena usein pitkään. Tämä menettely palvelee lapsen ja perheen etua allergiaoireiden välttämisessä, mutta syömistaitojen kehityksen kannalta siinä piilee riski. Syömisen luonnolliset herkkyyskaudet ovat vaarassa ohittua, jolloin pienen suun taidot ruoan käsittelyssä eivät välttämättä pääse kehittymään niin tehokkaiksi kuin niiden iänmukaisesti pitäisi.

Tärkeää suun aistimuksia ja sitä kautta suun liikkeitä kehittävää toimintaa on myös suulla tunnusteleminen. Ihmiskehon tiheintä ja monipuolisinta sensorista eli aistitietoa tuottavat alueet sijaitsevat juuri suun ja nielun alueella. Suulla tunnustelu alkaa kehittyä siitä, kun lapsi oppii pistämään omat sormet suuhunsa. Tämän jälkeen vuorossa ovat usein äidin ja isän sormet, joita vauvasta on myös hauska tavoitella suuhun. Suulla tunnustelun kautta lapsi oppii hahmottamaan esimerkiksi kovan ja pehmeän, sileän ja karhean erot puhumattakaan eri tavaroiden kokoeroista. Esineiden suuhun laittamisen, siten erilaisiin aistiärsykkeisiin tutustumisen ja tämän pohjalta oraalimotoristen liikkeiden harjaantumisen katsotaankin olevan merkittävä varhaisvaihe lapsen syömistaitojen kehittymisen ketjussa.

Knobby-purulelu on suunniteltu lasten oraalista kehitystä tukevaksi.
Sen pinnassa on aistimuksia tarjoavat nypyt ja pieni tuttia korvaava uloke,
 joka tyydyttää lapsen imemisen tarvetta.

Syömisen ja oraalimotoriikan herkkyyskaudet

Syömisen harjoittelu tapahtuu useimmissa perheissä tavallisen elämän ohessa ilman sen suurempaa huomiota. Lapsi saa alkaa syödä nestemäistä ravintoa kiinteämpää ruokaa ja tutkia uusia makuja 4–6 kuukauden iässä. Hän on valmis siirtymään sileän soseen maistelusta karkeamman ja rakeisemman ruoan käsittelyn harjoittelemiseen, kun syödessä ilmenee kielen sivuttaisia liikkeitä ja leuan pyöriviä liikkeitä. Yleensä tämä tapahtuu noin 6–7 kuukauden iässä. Samaan ajankohtaan yhdistyy myös lapsen pureskelutaitojen kehitys, jonka katsotaan käynnistyvän noin 7 kuukauden iässä. Alussa pureskelu on varsin mussuttavaa lapsen vielä opetellessa ruoan käsittelyä suussa. Myös lasista/mukista juomista voi alkaa harjoitella jo 6 kuukauden ikäisen lapsen kanssa.

Lapsen suun motoriikan ja syömistaitojen kehittymisen kannalta kriittisenä ikänä pidetään toista ikävuotta, josta puhutaan myös syömistaitojen kehittymisen herkkyyskautena. Lapsen pureskelutaitojen katsotaan saavuttavan vakiintuneen kaavan jo noin 12 kuukauden iässä. Tosin tämän jälkeen muun muassa pureskelun nopeutuminen jatkuu vielä pitkään. Syömiseen liittyviä ikäkausikohtaisia taitoja on tutkittu paljon. Esimerkiksi leuan vinoittaiset (diagonaaliset) liikkeet, jotka siirtävät ruokaa hampaisiin, onnistuvat yleensä 15 kuukauden iässä. Puolentoista vuoden ikäisen lapsen voi odottaa osaavan jo lusikoida ruokaa itse ja viedä sitä suuhun. Leuan pyörivät liikkeet (rotaatiopurenta) lapsi hallitsee yleensä noin 19–24 kuukauden iässä. Suunnilleen samoihin aikoihin lapsi alkaa jo hallita huulion sulkemisen syödessään ja nielaistessaan sekä osaa juoda itse mukista tai lasista. Tyypillisesti kehittyvän lapsen kielenliikkeet ovat kehittyneet nopeiksi kahden vuoden iässä ja viimeistään 3-vuotiaana lapsi osaa syödä itse ja käyttää myös haarukkaa.

Miten autan allergista lasta tavoittamaan tarvittavat taidot?

Myös vakavasti allerginen lapsi tarvitsee suulla tunnustelun mahdollisuuksia kehittääkseen taitojaan. Tällaisia ärsykkeitä olisi hyvä tarjota allergiselle lapselle jopa enemmän kuin tyypillisesti kehittyvälle lapselle, jotta pikkuisen suun aistimukset ja esimerkiksi kielen liikkeet kehittyisivät normaalisti. Vanhempien on hyvä hankkia lapselle erilaisia puruleluja, mutta lapsen voi antaa maistella myös monenlaisia arkielämän esineitä turvallisuuden rajoissa (kuten keittiötyövälineet ja lapsen omat lelut sekä esim. soittimet). Purulelujen suhteen on hyvä tarkistaa että niissä on erilaisia pintoja tunnusteltavaksi ja runsaasti erilaisia muotoja, kuten koloja ja kiemuroita. Kielen liike kehittyy monipuolisesti lapsen tutkiessa erilaisia vaihtelevia muotoja. Puruleluja onkin nykyään saatavilla mm. ketjuina, renkaina ja jopa koruina.

Purukorut kulkevat kätevästi mukana.
Kuvassa Textured Chew -purukoru.

Allergisen lapsen vanhempien on hyvä tietää sosemaisen ruokavalion pitkittymisen riskit. Heti kun mahdollista (lapsen ikä ja kokonaiskehitys huomioiden) lapselle olisi hyvä pyrkiä tarjoamaan sormiruokia soseaterian ohessa tai sen jälkeen. Ei välttämättä joka aterialla, mutta aina silloin tällöin perheen voimavarojen mukaan. Lähes jokaiselle lapselle löytyy jotain, mitä voi tarjota myös pehmeänä palana, esimerkiksi keitettyä parsa- tai kukkakaalta, banaania, vesimelonia tai muuta hedelmää, mustikoita, lapsen omaa leipää tai hänelle sopivaa makaronia. Vanhempien kannattaa ennen aloitusta tutustua sormiruokailun periaatteisiin. Jos on olemassa suuri riski ruokapalan nielemiselle liian suurena, tai harjoittelu halutaan aloittaa erityisen varovasti, avuksi on saatavilla esimerkiksi erilaisia pureskelupusseja, joiden läpi lapsi saa alussa suuhun ruoka-aineen makua ja tuntua, mutta palat ja murut pysyvät pussissa.

Pureskelupussin avulla vauvakin voi turvallisesti kokeilla
uusia ruokamakuja ja -koostumuksia.

Jos vanhemmat epäilevät lapsen suun motoriikan kehittyvän viiveellä, tai jos ruokavalio on niin rajattu että sormiruokailu ei ole mahdollista, kannattaa kääntyä neuvolan ja/tai oman kunnan puheterapeutin puoleen. Puheterapeutin ohjaamalla perinteisellä suujumpalla voidaan saada paljon aikaan. Lisäksi puheterapeutti osaa neuvoa hyödyllisiä erityisvälineitä sekä muita keinoja joiden avulla motoriikan kehitystä on mahdollista tukea.

Blogin kirjoittajana on puheen kehityksen ja allergioiden yhteyttä tutkinut puheterapeutti, jolla on paljon käytännön kokemusta allergiaperheiden haasteista.

Blogin kuvissa olevat tuotteet löydät Sanamaailman verkkokaupasta.

Väreillä puhumaan ja lukemaan!

Onko lapsesi vaikea tunnistaa S-äänne kuulonvaraisesti?

Korvaako hän R-äänteen L-äänteellä?

Onko oppilaallesi haastavaa oppia kirjaimia?

Joskus lapselle voi olla haastavaa oppia nopeasti abstrakteja käsitteitä – kuten muistaa kirjainmerkkien edustamia äänteitä tai kirjainmerkkien nimiä. Myös äänteiden motorinen tuotto voi olla vaikeaa, ja lapsella voi olla äännevirhe tai -virheitä puheessaan. Lapsi voi korvata äänteen toisella äänteellä, esim. koila po. koira tai tuottaa sen virheellisesti, esim. R-äänteen uvulaarisesti (kurkkuärrä). Myös kuulonvarainen tunnistaminen eli miten lapsi erottelee kuulon avulla äänteitä voi olla hankalaa. 

Näiden kaikkien edellä mainittujen haasteiden kuntouttamisessa ja taitojen harjaannuttamisessa auttaa visuaalisuus ja värit. Värin visuaalinen ärsyke helpottaa äänteen muistiin painamista ja mieleen palauttamista. Näönvaraisen tuen liittäminen uuden asian harjoitteluun myös keventää kuulomuistin kuormitusta. Värien käyttö on motivoivaa ja hauskaa ja värien avulla haastavan asian harjoittelu on lapselle kevyempää.

ÄÄNNE = VÄRI

Puheterapeutti Merja Mäenpää on kehittänyt Sanamaailmassa Värivihjeet®-menetelmän, jonka pohjalta on nyt kehitetty Väreillä puhumaan ja lukemaan -tuotteita. Värivihjeet®-menetelmän lähtökohta on äänteeseen yhdistettävä väri. Värivihjeet®-kartassa jokaista suomen kielen äännettä vastaa yksi väri. Värivihjeet® on helppo oppia. Niiden käyttö ei vaadi erityismateriaaleja, vaan harjoittelussa voidaan hyödyntää olemassa olevia materiaaleja tai valmistaa ne itse.

Väreillä lukemaan - harjoituspaketti

Väreillä lukemaan -paketti on tarkoitettu kaikille lukemaan opetteleville lapsille. Kirjasessa kuvataan portaittain etenevä lukemaan oppimisen ohjelma. Värit auttavat kirjain-äännevastaavuuden harjoittelussa, ja paloja voi yhdistää toisiinsa tavuiksi, esimerkiksi vokaaliliukuja harjoiteltaessa. Paloista voi tehdä sanoja, voi harjoitella tavurajoja, vokaalin tai konsonantin kestoa, riimipareja sekä muodostaa sanoista lauseita. Kortteja voi käyttää molemmin puolin, kortin toisella puolella on kirjaimella merkitty väriä vastaava suomen kielen äänne, toinen puoli on pelkästään värillinen. Mukana on myös valkoisia paloja, joita voi käyttää esim. tavurajojen merkitsemiseen tai tarvittaessa lisä-äännepaloina. 

Vinkki: etsi lasta kiinnostavia ja selkeitä kuvia VÄREILLÄ -palojen kirjoitus- ja lukuharjoituksien innoittajiksi.

Väreillä puhumaan - harjoituspaketti

Väreillä puhumaan – OPI R ja S -kirjasessa on runsaasti vinkkejä harjoitteluun alkaen äänteiden erottelusta äänteiden oikean tuottotavan harjoitteluun. OPI R ja S -paketti on tarkoitettu R ja S -äänteiden oikeiden ääntömallien harjoitteluun. Kirjasen mukana tulee Väreillä-palapelipalat, joilla voidaan leikin- ja pelinomaisesti harjoitella mm. äänteiden kuulonvaraista erottelua, kuuluuko sanassa esimerkiksi S vai T -äänne. Väreillä-kortteja on helppo yhdistää erilaisiin peleihin, niistä voi mm. muodostaa harjoiteltavalla äänteellä alkavia tavuja tai sanoja. Seuraavaksi on tulossa Väreillä puhumaan – OPI K ja L -paketti.

Värivihjeet®-menetelmää voi käyttää kotona, esi- ja alkuopetuksessa sekä puheterapiassa. Lapsi oppii, kun hänellä on hauskaa. Nyt saa liikkua, leikkiä ja pelata yhdessä ja käyttää mielikuvitusta – värikkäästi!

Jos lapsella on suuria vaikeuksia esim. kuulonerottelussa tai useampia äännevirheitä, ota yhteyttä oman kuntasi puheterapeuttiin.

Värikästä harjoittelua! 

Tutustu Väreillä™ -tuotteisiin Sanamaailman verkkokaupassa!

Osallistu Sanamaailman Värivihjeet® -VÄREILLÄ lukemaan ja puhumaan - koulutuksiin!

Nokkamukin monet vaarat

Monet ajattelevat nokkamukin olevan sen siisteyden vuoksi hyvä ja helppo ratkaisu syömiseen ja ruokailutilanteisiin. Voihan sen ottaa helposti mukaan matkaan, paikat eivät sotkeennu ja siitä pystyy juomaan itsenäisesti ilman apua. On totta, että nokkamuki pitää ruokailun siistinä, mutta siihen ne hyvät puolet sitten jäävätkin.

Nokkamuki voi haitata lapsen suun alueen kehitystä

Nokkamuki aktivoi suun lihaksia väärällä tavalla ja antaa väärän motorisen mallin, sillä siitä pitäisi juoda ja imeä yhtä aikaa! Imiessä, vaikkapa pillillä, kieli vetäytyy taaksepäin ja huulio pyöristyy. Nokkamukia käytettäessä kieli sen sijaan ohjautuu alas nokan alle ja eteen, jopa ulos suusta, mikä on puheäänteiden kannalta huono motorinen malli.

Nokkamukin käyttö haitallista myös vanhuksilla ja kehitysvammaisilla

Myös vanhuksille ja kehitysvammaisille juominen ja nieleminen voi olla hankalaa. Tätä ongelmaa saatetaan yrittää helpottaa antamalla heidän juoda nokkamukista. Nokkamukista juottaminen tehdään kuitenkin monesti erittäin huonossa asennossa makuulla, jolloin nesteen kulkua on vaikea kontrolloida suussa. Tämä johtaa siihen, että pahimmassa tapauksessa neste voi valua henkitorveen, mikä taas johtaa keuhkokuumeeseen. Tämän lisäksi nokkamuki aktivoi suun lihaksia väärällä tavalla myös vanhuksilla ja kehitysvammaisilla. Kun kerran ihminen on jo oppinut oikean tavan juoda ja niellä, miksi se pitäisi vaihtaa väärään tapaan? Kun vanhuksien annetaan juoda normaalisti, se myös ylläpitää opittuja taitoja ja suun alueen motoriikkaa, joita vanhus tarvitsee pystyäkseen syömään ja puhumaan selvästi. 

Hörpytys kehittää ja tukee suun motoriikkaa

Hörpytys on hyvä vaihtoehto opettaa pienelle lapselle juomisen/imemisen taitoja. Hörpyttäminen tarkoittaa lusikasta tai mukista juottamista niin, että vauva saa hörpittyä nestettä suuhunsa siirryttäessä pois imetyksestä tai pulloruokinnasta. Nestettä ei siis kaadeta tai valuteta suuhun, vaan hörpyttäessä kieli toimii samankaltaisesti kuin rinnasta imettäessä. Hörpytystä voidan tehdä lusikalla tai erikseen hörpytykseen suunnitelluilla mukeilla.

Flexi Cup ja Kapi -hörpytysmukien toinen reuna on madallettu, jotta juojan pää pysyy hyvässä asennossa, eikä kallistu taaksepäin. Mukeista on kaksi kokoa: vauvojen ja lasten koko "small" sekä isompi "medium". 

Hörpytykseen tarkoitettuja mukeja voidaan käyttää hyvin myös vanhuksilla ja kehitysvammaisilla, jotka pystyvät itse ottamaan kulauksia, mutta eivät pysty hallitsemaan suuria suuhunsa tulevia nestemääriä. Hörpytykseen voidaan myös käyttää paksumpaa nestettä, jota on helpompi käsitellä suussa. Paksumpi neste hörppyytyksessä vaatii enemmän lihastyötä ja siten aktivoi huulia pyöristymään voimakkaasti ja kieltä vetäytymään taakse.

Hörpytysmukien hyvänä puolena on takareunan "madallus", jolloin mukia voi kääntää ylöspäin takareunan ottamatta kiinni nenään ja silti juoja pystyy pitämään päänsä hyvässä, suorassa asennossa.

Recessed Lip Cup -mukia voi käyttää ilman kansia, nesteen määrää säätelevän aukkokannen tai pillinkannen kanssa.

Mukeissa on myös vaihtoehtoja, jossa mukiin kuuluu kansi ja kannessa on nesteen määrää säännösteleviä juoma-aukkoja, jolloin juominen pysyy siistimpänä, vaikka mukia kallistelisikin.Kannessa oleva pieni aukko nestettä varten auttaa myös siinä, ettei nestettä pääse suuhun kerrallaan liian paljon, kun juomista vasta harjoitellaan tai kun kyseessä on nielemisvaikeuksinen vanhus.

Infa Trainer Cup soveltuu monipuolisten ominaisuuksiensa vuoksi sekä koti- että ammattikäyttöön. Mukissa on nesteen määrän näyttävä mitta-asteikko, hieman madallettu toinen reuna sekä suuhun tulevan nesteen määrää rajoittava kansi nesteaukoilla.

Mukien ulkonäössä on pyritty huomioimaan myös vanhemman väestön mieltymykset. 

Loop Cup on tukeva muki, jossa on reilu madallus toisessa reunassa. Mukissa on myös nesteen mitta-asteikko juodun määrän seuraamiseen sekä kansi.

Pilleillä imuvoimaa ja siistejä juomahetkiä

Pillimukit ovat oiva keino pysyä siistinä imemisen ja juomisen opettelussa. Pilli myös vahvistaa suun alueen lihaksistoa oikealla tavalla: kieli vetäytyy taakse ja huulio pyöristyy. Alkuun suositellaan mahdollisimman lyhyttä ja suoraa pilliä. Vauvoille ja huonokuntoisille vanhuksille soveltuvat erityisen hyvin pehmeät pillit, jotka eivät satuta, vaikka osuisivat vahingossa nieluun tai kitalakeen. Yksi helpommista tavoista aloittaa pillillä juominen vauvan tai taaperon kanssa on ottaa käyttöön Honey Bear tai Ultra Bear -pillimuki, jossa  nestettä voi auttaa nousemaan imemistä opettelevan lapsen suuhun pulloa puristamalla.

Honey Bear -pillimuki on suloisen ulkonäkönsä lisäksi hellävarainen pienelle juojalle sekä suljettavan kantensa vuoksi helppo kuljettaa menossa mukana. 

Aikuisempaan makuun sopivat ulkomuodoltaan neutraalimmat Talktools Adult bottle,  Cip-Kup ja Sip-Tip -pillimukit. Näistä Cip-Kup ja Sip-Tip seteissä ovat juomista helpottavat venttiilit pilleissä. Venttiilit estävät kerran pilliin imettyä nestettä valumasta takaisin pulloon

Cip-Kup pillimukisetin pulloa puristamalla nestettä voidaan nostaa valmiiksi pilliin juomisen helpottamiseksi. Settiin kuuluvat myös hellävarainen pehmeä pilli, nesteen takaisin virtaamisen estävä pilliventtiili sekä pillilevy, joka tukee oikeaa imuotetta pillistä.

Sip-Tip pillimukeilla voi nostaa nestettä pilliin helpottamaan juomista pumppaamalla mukin kantta. Settien pilleissä on myös juomista helpottavat venttiilit sekä pillilevy, joka tukee oikeaa imuotetta pillistä.

Talktools Adult bottle -pillipullossa on reilun kokoinen. Siinä on juomisen määrän seurantaa tukeva mitta-asteikko 750 ml asti. Lisäksi pullossa on mukana joustava läpinäkyvä pilli, joka ei suuhun osuessaan satuta. Pillin pullosta ulostulevaa pituutta voidaan säädellä tarpeen mukaan.

Mitä pidempi ja "sokkeloisempi" pilli on, sitä enemmän imemiseen tarvitaan voimaa. Imuvoimaa voidaan siis tarvittaessa harjoitella erilaisilla muotoilluilla pilleillä.

Monipuoliset pillit imuharjoitteluun löydät Sanamaailman verkkokaupasta.

Kaikki esitellyt juomisvälineet ovat saatavilla Sanamaailman verkkokaupasta osoitteesta www.sanamaailma.net.

Tukea lukihäiriöisen koulunkäyntiin

Lukihäiriöinen oppilas tarvitsee koulussa ja kotona tukea ja kannustusta. Seuraavassa tekstissä käsittelen keinoja, joilla lukihäiriöisen lapsen koulunkäyntiä ja kotitehtävien hoitamista voidaan tsempata ja tukea. Ympäristön antama tuki on lukihäiriöiselle lapselle erityisen tärkeää. Tärkeä on myös löytää jokaiselle se oma paras tapa oppia asioita. Lukihäiriö ei ole este opinnoille!

Henkilökohtaista tukea ja keskittymisrauhaa erityisopetuksella

Koulussa lukihäiriöinen oppilas tulisi huomioida ja järjestää hänelle parhaan oppimistulosten takaamiseksi erilaisia tukikeinoja. Tehokkain koulun tukikeino on yleensä erityisopetus. Lukihäiriöisen lapsen on usein saatava henkilökohtaista tukea, jotta oppimistulokset olisivat hänen todellisen potentiaalinsa mukaiset. Erityisopetus tarjoaa yleensä myös soveltuvamman ympäristön oppimiseen. Suuressa luokkahuoneessa lukihäiriöisen lapsen on usein vaikea keskittyä kunnolla tehtävän tekemiseen kaiken hälinän ja muiden aktiviteettien ympäröimänä. Parhaan oppimistuloksen turvaamiseksi keskittymistä häiritsevät seikat tulisi minimoida. Pieni ja rauhallinen tila antaa yleensä lapselle parhaan mahdollisuuden keskittymiseen.

Valmiita muistiinpanoja ja tukea koetilanteisiin

Tuntiseuraamista voidaan helpottaa antamalla esimerkiksi muistiinpanot oppilaalle etukäteen, jolloin hänellä ei mene aikaa kirjoittamiseen, vaan hän pystyy koko ajan keskittymään opetukseen. Kotona muistiinpanoja ja muita teoria-aineistoja voidaan myös äänittää tietokoneelle tai kännykkään, josta lapsi voi niitä itse kuunnella ja kerrata. Joskus myös yhdessä aikuisten kanssa tehdyt visuaaliset miellekartat tai kuvat auttavat asioiden mieleenpainamista ja kertaamista.

Lukihäiriö tulisi huomioida myös koetilanteissa. Pystyisikö koetilannetta muuttamaan lukihäiriöiselle sopivammaksi? Voisiko sisältöä muokata helpommin sisäistettäväksi tai voisiko lukihäiriöiselle antaa mahdollisuuden kokeen suulliseen suorittamiseen tai täydentämiseen? Tehtävänannon selkeään muotoon on myös hyvä kiinnittää huomiota. Tarvittaessa lukihäiriöisellä tulisi olla koetilanteessa avustaja, joka lukee hänelle koekysymykset. Lisäaika tai tunnistavat kokeet voivat olla erittäin tärkeitä ja hyödyllisiä keinoja mahdollistaa täysipainoinen koesuoritus.

Lukemisen ja lukemaan oppimisen apuvälineet

Lukemiseen on olemassa paljon myös erilaisia konkreettisia apu- ja tukikeinoja, joita käyttämällä voidaan parantaa lukihäiriöisen lukemista ja lukemaan oppimista. Mm. on olemassa lukevia kyniä, jotka muuntavat tekstin ääneksi, puheentunnistusohjelmia, jotka kirjoittavat puhutun puheen tekstiksi sekä paljon erilaisia äänikirjoja ja e-kirjoja. Celian Oppari-verkkokaupasta on ostettavissa peruskoulun ja toisen asteen äänioppikirjoja sekä Celian äänikirjastosta voi myös lainata muita kirjoja toimitettuaan todistuksen lukuesteestään.

Paperilta lukemista voi helpottaa värilliset kalvot, jotka pienentävät kirjoissa yleensä vallitsevaa mustavalkoista kontrastia. Muuntamalla taustaväriä valkoisesta himmeän värilliseksi voidaan parantaa tekstin luettavuutta ja selkeyttä. Lisäksi lukemisen sujuvuutta voi tukea viivoitin tai erillinen lukemisviivain, jonka avulla on helpompi hahmottaa luettava kohta sekä pysyä oikeassa kohdassa.

Lukemisviivain helpottaa luettavan kohdan hahmottamista sekä oikeassa kohdassa pysymistä.

Pieni koulunsa aloittanut oppilas voi myös innostua erilaisista peleistä, joiden avulla harjoitella lukemista. Ilmaisia lukemista ja lukusujuvuutta harjoittavia pelejä löytyy internetistä (esim. Ekapeli) ja erilaista harjoitusaineistoa voi hankkia myös oppimismateriaaleja myyvistä erikoisliikkeistä ja verkkokaupoista, kuten Sanamaailmasta. Vieraiden kielten lukemiseen ja kirjoittamiseen tarvittavaa täsmäharjoitusta voidaan taas hankkia esim. Erityisryhmien Tietotekniikkakeskuksen julkaisemalla Language Maid -pelillä. 

Erilaiset sananrakennus- ja lukuharjoitukset voivat tukea lukihäiriöisten luku- ja
 kirjoitustarkkuutta. Kuvassa Sanamaailman Väreillä lukemaan harjoituspaketti. 

Auta oman oppimistavan löytämisessä

On tärkeä kehittää jokaiselle lukihäiriöiselle oma paras keino oppia ja antaa mahdollisuus oppimiseen omalla tavalla. Oman parhaan oppimistavan löytämiseen kannattaa käyttää aikaa ja antaa erilaisia mahdollisuuksia, koska parhaan oppimistyylin löydyttyä myös opiskelu helpottuu ja onnistumisen kokemukset lisääntyvät.

Vaikka lukihäiriöisen oppilaan vaikeuksille tulee antaa tukea, tulee oppilaan itse saada suoriutua tehtävistään. Oma onnistuminen saa aikaan hyvän tunteen ja kannustaa häntä yrittämään enemmän. Onnistumisesta hän saa myös myönteisiä ja positiivisia kokemuksia, joiden avulla hän tietää pystyvänsä selviytymään tehtävistä. Erilaisten tukikeinojen avulla oppilas suoriutuu tehtävistä paremmin, jolloin myös hänen motivaatio lukemista ja kirjoittamista kohtaan kasvaa.

Koti kannustajana

Myös kotona lukihäiriöiselle lapselle tulisi antaa tukea. Erityisen tärkeä on ennen kaikkea olla kiinnostunut lapsen/nuoren asioista. On tärkeä tietää lukihäiriöön liittyvistä vaikeuksista ja siitä, miten ne vaikuttavat oppimiseen. Lasta/nuorta tulee kannustaa tehtävien tekemiseen ja lukemiseen. Pienemmillä koululaisilla jokin palkinto voi toimia hyvänä houkuttimena rutiineja luotessa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että jatkuva ulkoinen palkitseminen heikentää sisäisen motivaation syntyä. Tärkeää on ennen kaikkea muistaa kehua paljon ja antaa rakentavaa palautetta positiiviseen sävyyn! Lapselle/nuorelle ei tule asettaa liian suuria tavoitteita tai paineita, jottei hän turhaudu.

Palautteen sävy heijastuu lukuhaluun

Lukihäiriöisen täytyy saada kipinä lukemiseen, jotta lukemiseen kehittyy kiinnostus ja lukemisesta tulee mielekästä. Ns. pakkopulla ei vedä ketään puoleensa. Lukihäiriöinen tarvitsee lukemiseen positiivista palautetta ja paljon kannustusta. Positiivinen palaute ja kannustaminen siivittävät nuoren innostusta lukemista ja kirjoittamista kohtaan ja vastaavasti negatiivinen palaute vain vahvistaa asiaan liittyvää ikävää mielikuvaa. Negatiivisen palautteen saaminen voi myös herkästi muokata lukihäiriöisen käsitystä omasta itsestään ja taidoistaan negatiiviseksi.

Kirjoittaja on äskeittäin valmistunut puheterapeutti, joka opiskeluaikanaan on perehtynyt lukihäiriöön.

Apua arjen ajanhahmottamiseen

Lapsi oppii hahmottamaan ajankulua vähitellen. Kuvallinen tuki auttaa häntä hahmottamaan ajankulua, mitkä tapahtumat seuraavat toisiaan sekä oppimaan aikakäsitteitä (tänään, huomenna, eilen jne.) ja viikonpäivien nimiä.

• Taas nuorimmainen kiukkuaa, kun luuli, että mummolassa kyläily onkin jo tänään, eikä vasta huomenna. 
• Esikoista ärsyttää, että joutuu tänään lääkäriin, vaikka luuli, että se on vasta ensi viikolla.
• Keskimmäinen kyselee jatkuvasti, koska ne Nellin synttärit on, kuinka monta yötä vielä?  

Kuulostaako tutulta? Voisiko ajanhahmottamiseen lapsiperheissä ja -ryhmissä olla jokin apuväline? 

Kyllä voi ja onkin jo kehitetty! 

Me täällä Sanamaailman Innovaatioissa olemme kehittäneet viikkokalenterin, joka ratkaisee ongelman lapsiperheissä. Lapsen kanssa yhdessä kannattaa esimerkiksi sunnuntaina keskustella tulevan viikon tapahtumista ja laittaa kyseiset kuvat kalenteriin kyseisten päivien kohdalle. Samalla aikuisen kannattaa käyttää puhuessaan aikakäsitteitä ja viikonpäivien nimiä, esim. ”Huomenna maanantaina on Nellin synttärit ja ylihuomenna tiistaina on jalkapalloharjoitukset.”

Viikkokalenterin avulla ennakointi helpottuu, eivätkä tapahtumat tule lapsille yllättäen aiheuttaen esim. vastustusta. Kalenterin avulla lapset hahmottavat mitkä tapahtumat seuraavat toisiaan ja osaavat odottaa niitä. Lapsi voi myös itsenäisesti tarkistaa, minä päivänä tapahtuu mitäkin ja laskea kuinka monta päivää on esimerkiksi tulevaan retkeen.

Kuvakortti kannattaa kääntää aina väärinpäin/ottaa pois kalenterista ko. tapahtuman päätyttyä, jotta lapsi pystyy seuraamaan tapahtumien kulkua, eikä mene sekaisin missä päivässä mennään. Kyseessä olevan päivän kohdalle voi myös laittaa nuolen osoittamaan mikä päivä on meneillään.

Viikon tapahtumista on myös mukava puhua takautuvasti. Esimerkiksi sunnuntaina ennen uuden viikon suunnittelua voidaan yhdessä palata kuluvan viikon tapahtumiin. Tällöin myös tärkeät kerronnan taidot saavat luontevasti harjoitusta.

Viikkokalenterin avulla voidaan myös leikkisästi suunnitella ”unelmien viikkoa”, lapset saavat kertoa kuvien avulla, mitä kaikkea he haluaisivat tehdä, jos se vain olisi mahdollista. Seuraavaksi on vanhempien vuoro. Vain mielikuvitus on rajana! 

Viikkokalenterin on saatavilla pelkkänä pohjana sekä koti-, päiväkoti- ja/tai koulukuvapaketeilla. Päiväkodissa ja koulussa voidaan suunnitella lasten kanssa yhdessä tulevan viikon tapahtumia. Lapset hahmottavat ajankulua paremmin kalenterin avulla ja pystyvät itsenäisempään toimintaan. Myös päiväkodissa ja koulussa voidaan hyödyntää kuvien tuomaa tukea menneistä tapahtumista kerrottaessa.

Sanamaailman viikkokalenterituotteet löydät Sanamaailman verkkokaupasta. Viikkokalenterin pohja on A3 kokoinen ja kaikki viikkokalenterin osat ovat valmistettu vettä ja rasvaa kestävästä, pyyhittävästä mattapintaisesta muovimateriaalista. Kalenteri on saatavissa pysty- ja vaakamuodossa sekä myös ruotsinkielisenä versiona.

Ei kun yhdessä suunnittelemaan viikkoa ja toteuttamaan se! J

Kirjoittaja on lasten kanssa toimiva ja Sanamaailman Innovaatiot -tuotesarjojen kehitykseen osallistuva puheterapeutti 

Liikennevaloista apua arkeen ja opiskeluun

Mietitkö miten voisit antaa hauskalla ja rakentavalla tavalla palautetta lapsille heidän käytöksestään?

Onko tavoitteenasi moniaistinen toiminnanohjauksen tukeminen?

Toivotko voivasi säästää ääntäsi ja pitää ryhmätilanteet rauhallisina kuitenkin huomaten kaikkien lasten vastaukset ja avuntarpeet?

Liikennevaloista apua moneen tilanteeseen

Liikennevaloja käytetään eri puolilla maailmaa toiminnanohjauksen, kommunikoinnin ja palautteen annon tukena. Ideana on hyödyntää liikenteenohjauksesta tuttuja punaista, keltaista ja vihreää valoa tehostamaan suullisia ohjeita tai korvaamaan äänenkäytön tilanteissa, joissa viestiminen puheella olisi normaalia haastavampaa tai aiheuttaisi häiriötä muille. Liikennevalon värit voivat merkitä lapselle yksilöllisesti eri asioita riippuen siitä millä lailla aikuinen liikennevaloja haluaa käyttää. Perinteisesti vihreä valo on tarkoittanut onnistunutta, rauhallista suoritusta, keltainen valo varoitusta ja punainen valo ”punaista korttia”, jolloin käytöksestä on jo seuraamuksia.

Avuksi arjen toiminnanohjaukseen

Liikennevaloja voi käyttää kotona mm. lapsen toiminnanohjauksen säätelyssä ja käyttäytymisen ohjailussa. Niistä on apua esim. pukemistilanteissa. Vanhempi voi antaa lapselle palautetta liikennevalojen avulla. Vihreällä kiekolla ilmaistaan, että lapsi edistyy pukemisessa hienosti. Keltainen kiekko kertoo lapselle, että hänen tulisi hieman lisätä vauhtia. Punainen kiekko voi kertoa, että lapsen tulisi siirtää muualle karannut huomionsa takaisin pukemiseen. Lisäksi lapsella itsellään voisi olla käytössä punainen kiekko, jota näyttämällä hän kertoo tarvitsevansa aikuiselta apua pukemisessa.

Samalla lailla liikennevaloja kannattaa käyttää esim. ruokailutilanteessa tai iltarutiineissa. Liikennevalojen käytöstä on myös hyötyä läksyjen teossa ja tarkistuksessa. Aikuinen voi antaa palautetta värikiekkojen avulla mm. lapsen keskittymisestä, etenemisvauhdista ja siitä, ovatko tehtävät menneet oikein ja onko mahdollisesti jotain korjattavaa.

Ääntä ja korvia säästävää ryhmänohjausta

Liikennevalo-värikiekkoja voi käyttää myös päiväkoti- ja koulumaailmassa. Liikennevaloilla aikuinen voi antaa lapsille palautetta ja ohjata lasten toimintaa ja käyttäytymistä omaa ääntä säästäen. Vihreää kiekkoa näyttämällä aikuinen viestittää lapsille, että heidän käyttäytymisensä on hyvää, keltainen kiekko kertoo, että lasten tulisi hieman rauhoittua, vähentää äänenkäyttöään tms. ja punainen kiekko kehottaa lapsia lopettamaan toiminnan sekä hiljentymään ja kuuntelemaan lisäohjeita heti.

Tiedätkö vastauksen tai tarvitsetko apua?

Myös lasten itse on mielekästä käyttää liikennevalo-värikiekkoja. Värikiekoilla lapsi voi esim. kertoa opettajalle tietävänsä vastauksen kysymykseen (vihreä kiekko), ettei tiedä vastausta (punainen kiekko) kysymykseen tai että hän on epävarma vastauksensa oikeellisuudesta (keltainen kiekko). Liikennevaloilla lapsi voi myös hiljaisesti ja muita häiritsemättä kertoa, onko jo tehnyt annetun tehtävän valmiiksi (vihreä), onko tehtävä hieman kesken (keltainen) vai tarvitseeko hän mahdollisesti apua tehtävän tekemisessä (punainen).

Liikennevalo-värikiekoista on apua myös puhemotoriikan harjoituksia tehtäessä niin terapiassa, kotona kuin päiväkodissa tai koulussakin. Se on tehokas, nopea ja hauska tapa antaa palautetta suorituksesta. Liikennevalo-värikiekkoja käyttämällä ei kulu arvokasta harjoitteluaikaa sanalliseen kommentointiin, vaan ohjaava palaute voidaan antaa sujuvasti toimintaa häiritsemättä ja keskeyttämättä.

Muoviset liikennevalokiekot ovat kestäviä sekä kulkevat helposti ja kevyesti mukana kaikissa tilanteissa.

Sanamaailman Liikennevalo-värikiekot

Sanamaailman Liikennevalo-värikiekot on käyttäjien kanssa yhteistyössä kehitetty tuote, joka tuo yksinkertaisella ja hauskalla tavalla aikuiselle apua lapsen toiminnan ohjaamiseen. 

Liikennevalot koostuvat kolmesta värikiekosta, jotka ovat väreiltään vihreä, keltainen ja punainen, kuten liikennevalossa kuuluukin. Kiekot saa helposti kiinni avainnauhaan, josta niitä on helppo näyttää lapselle. Kiekot on valmistettu kestävästä 0,8 mm paksusta muovimateriaalista, joka on helppo puhdistaa sekä kevyt kantaa. 

Kiekkoja on saatavilla 3 eri kokoa: 

• Pienimmät liikennevalot ovat halkaisijaltaan 2,8 cm. Pienen kokonsa vuoksi ne kulkevat helposti ja huomaamattomasti mukana, mm. taskussa.  
• Keskikokoiset liikennevalot ovat halkaisijaltaan n. 6 cm. Myös ne sopivat hyvin kaulaan ripustettaviksi ja kulkevat helposti mukana. Keskikokoiset kiekot sopivat erityisen hyvin ryhmäkäyttöön sekä käytettäväksi silloin, kun kiekkoja käytetään pidemmän välimatkan päästä esim. liikuntahetkillä.
• Suurimmat kiekot ovat halkaisijaltaan n. 15 cm ja ne sopivat hyvin paikalliseen käyttöön mm. kodeissa, päiväkodeissa ja koululuokissa. Ne voidaan kiinnittää seinälle tai niitä voidaan käyttää pienempien kiekkojen tavoin käsin.

Eri kokoiset Liikennevalot löydät Sanamaailman verkkokaupasta. Sieltä ne on edullista ja helppoa tilata postissa suoraan kotiin, kouluun, päiväkotiin tai terapiakäyttöön. Halutessasi voit myös noutaa kiekot Sanamaailman Sanaleikki-myymälästä Myyrmäestä Myyrinpuhoksen A rapusta ja kolmannesta kerroksesta.

Yllä vain muutamia esimerkkejä liikennevalo-värikiekkojen käyttöön, mielikuvitus on rajana!

Oheisesta videosta näet esimerkkejä liikennevalojen käyttöön.

Iloa yhteiseen toimintaan!

Kirjoittaja on lasten kanssa toimiva ja Sanamaailman Innovaatiot -tuotesarjojen kehitykseen osallistuva puheterapeutti