Satuja ja kirjainleikkejä - Kuinka tukea alle kouluikäisen lapsen kielellisten taitojen kehitystä?

Johdata lapsi satujen ja kirjainten maailmaan

Lapsen saa helpoiten kiinnostumaan kirjaimista ja saduista, kun tutustumistuokiot ovat kytkettyinä leikkeihin ja peleihin. Oppimisesta ei pidä tehdä liian vakavaa. Harjoittelun tulee olla hauskaa ja toteuttaa lasta innostavien pelien ja leikkien kautta, jolloin oppiminen tapahtuu huomaamatta siinä sivussa.

Esikielelliset taidot (mm. sosiaalinen kommunikaatio, äänteiden erotteleminen & havainnointi, kirjain-äännevastaavuus, äänteiden yhdistäminen ja kielellinen lyhytkestoinen muisti) vahvistavat myöhempää luku- ja kirjoitustaidon oppimista. Sen takia näiden taitojen harjoittaminen jo ennen kouluikää on hyvin tärkeää. Ne ovat perusta myöhemmälle lukutaidolle.

Entä miten alle kouluikäistä lasta voidaan tsempata kielellisten taitojen oppimisen kanssa? 

Käyttäkää leikeissä paljon liikuntaa ja musiikkia. Ne tukevat lukemaan oppimista. Pienten lasten ja esikouluikäisten lasten tulisi saada paljon erilaisia virikkeitä tutustuessa kirjainten ja lukemisen maailmaan. Tutustukaa kirjaimiin mahdollisimman monipuolisesti ja vaihtelevasti. Erilaisia harjoituksia keksittäessä vain mielikuvitus on rajana. On tärkeä kuitenkin muistaa, että kaikki harjoitukset eivät kiinnosta kaikkia lapsia. Rakenna harjoitukset lapsen omien mielenkiinnon kohteiden ympärille.

Tässä joitakin esimerkkejä, miten kirjaimiin voidaan tutustua ja miten niitä voi mielekkäällä tavalla harjoitella:

•  Piirtäkää, maalatkaa tai värittäkää kirjaimia
•  Pelatkaa kirjaimilla esimerkiksi muistipelejä
•  muovailkaa kirjaimia
• Keksikää kirjaimille nimiä kuten "A=niinkuin ankka tai O=niinkuin omena" 
• Keksikää näistä loruja, jotka innostavat lasta
• Leipokaa vaikka kirjainten muotoisia pullia ja piparkakkuja! 
• Merkitkää hernepussit aakkosilla ja nostelkaa niitä vuorotellen
• Kirjaimia voidaan bongailla myös vaikka kirjoista; kuka löytää kirjan sivuilta ankan kirjaimen eli A:n tai mikä kirjain kurkistaa nallen takana? 

• Tehkää paljon toistoja!

• Muistakaa aina myös nimetä kirjaimet!

Aivan pienille on myös olemassa pehmokirjoja, joissa on paljon lapsille hyvin mielenkiintoisista asioita, kuten eläimiä. Tarkkailkaa kirjoja yhdessä ja nimeä asioita lapselle mahdollisimman monia kirjassa näkyviä asioita. Lapsen lukutaidon kannalta on oleellista, että lapsi kuulee pienestä asti paljon satuja ja tarinoita. Iltasatu on hyvä tapa tutustuttaa lasta satujen maailmaan.

Mitä tehdä jos lasta ei lukuhetket kiinnosta?

Pyri tuomaan lapsen arkeen päivittäisiä yhteisiä lukutuokioita. Pidä tuokiot aluksi lyhyinä ja hyödynnä lapsen mielenkiinnon kohteet. Älä pakota lasta, anna lapsen alussa päättää kauanko hän lukutuokiossa viihtyy. Lukutuokioita voi pidentää pikkuhiljaa. Ota myös herkästi huomioon lapsen omat aloitteet, jos lapsi esimerkiksi tarttuu johonkin kirjaan, ota pieni hetki aikaa ja lue/katsele yhdessä lapsen kanssa lapsen tuomaa kirjaa. Ole läsnä yhteisessä lukuhetkessä, pitäkää hetki rauhallisena ja keskittykää tämän hetken ajan kirjaan ja yhteiseen vuorovaikutukseen. Pikkuhiljaa lapsi oppii lukutuokioiden kuuluvan arkeen ja kun ne ovat lapselle mieluisia, alkaa hän odottamaan niitä. 

Lukekaa lapsen kanssa yhdessä, tutkikaa kirjan sivuja, osoitelkaa kuvia ja nimetkää niitä, esitä lapselle kysymyksiä ja lue lapselle. Tee lukuhetkestä rauhallinen ja lapselle mielenkiintoinen. Menkää lapselle mieluisaan paikkaan, oli se sitten sohvan nurkka, oma sänky tai vaikka tyynyistä ja patjoista rakennettu maja.

Käykää lapsen kanssa yhdessä kirjastossa. Anna lapsen tutkia kirjoja ja tutustua kirjojen maailmaan. Tee kirjastokäynnistä lapselle mieluinen, anna lapsen itse valita kirjoja, ja jääkää vaikka hetkeksi lukemaan kirjastoon, jos sieltä löytyy lapselle kiinnostava lukunurkkaus. Jos lapsi ei kirjastossa heti syty kirjojen maailmaan, anna lapsen rauhassa tutustua kirjaston kulttuuriin ja leikkiä, jos kirjastossa on lapsille joitakin leluja ja leikkinurkka. Tärkeintä on kuitenkin, että lapsi saa hyviä kokemuksia kirjastossa käynneistä. Tällä tavalla hän luultavammin haluaa sinne myös jatkossa, koska hän muistaa, että kirjasto oli se kiva paikka, siellä oli vaikka mitä kivoja kirjoja.

Miten taidot voivat olla yhteydessä myöhempään lukitaitoon

Tietyt merkit jo varhaislapsuudessa/lapsuudessa voivat viitata lukihäiriöön. Tulee kuitenkin muistaa, että merkit kertovat vain mahdollisuudesta puhkeavaan lukihäiriöön. Lukihäiriö voi toisaalta puhjeta kouluikäiselle myös ilman aikaisempia ennusmerkkejä. Tunnusmerkkejä lapsen myöhempään puhkeavaan lukihäiriöön voi olla muun muassa:

• perinnöllisyys
• kiinnostuksen puute kirjaimiin
• lukuhetket vanhemman kanssa eivät kiinnosta
• kynätehtävät eivät ole lapsen mieleen
• nimeämisen hitaus
• motoriikan ongelmat
• rytmitajun ongelmat

Lukihäiriön ilmaantumista lapsella ei voida kuitenkaan ennustaa. Mielessä on hyvä pitää, että jokainen kehittyy yksilöllisesti. Lapsella voi olla pienenä hyvätkin kielelliset valmiudet, mutta koulussa käy ilmi, että kirjoittamaan ja lukemaan oppiminen onkin hyvin työlästä. Toisaalta lapsella voi pienenä olla ongelmia ja kiinnostuksen puutetta, mutta kouluikäisenä lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa ei esiinny suurempia ongelmia.

Kirjoittajana on juuri valmistumassa oleva puheterapeutti, joka on jo opiskeluaikana toiminut lukihäiriöisten kanssa ja pyrkinyt löytämään motivoivia keinoja lapsille, joita kirjaimet eivät kauheasti innosta.

-Maija