perjantai 28. helmikuuta 2014

Sanojen maailman synty

Ennen Sanojen maailman syntyä monenlaisia kysymyksiä risteili sinne tänne terapeutin ja hänen kollegojensa päissä sekä ympäröivässä avaruudessa:

Miks toi ei puhu?
 Miksi mun lapsi ei puhu?
 Miksi meidän perheen pitää opetella viittomia?
Opitaanko me ikinä käyttämään tätä kuvakansiota?
 Miten saada järjeä arjen kaaokseen?
 Miten auttaa pientä asiakasta, jolla suuret oraalimotoriikan ongelmat ja syömis- ja nielemispulmat?
 Onko iPad renki vai isäntä?
 Miksi yhdet saa ja toiset ei?
 Miten hyvä laitetaan kiertämään?
 Kuka saa puhua ja kenen pitää olla kiltisti ja hiljaa, ja miksi?

Miksi? Kuka? Miten?
 Miksei? Miksei kukaan? Eikö mitenkään?

Ajatushiukkasten tiivistyessä syntyi Sanojen maailma.


Sanojen maailma-blogi on pieni yritys järjestää maailmaa ja samalla sekoittaa puheen, kielen ja kommunikaation isoa soppakattilaa niin, että sattumia nousisi pinnalle. Blogissa halutaan antaa vastauksia ja kysyä kysymyksiä asioista, jotka askarruttavat pienen tai isommankin lapsen vanhempaa, koti-isää tai uraäitiä, opettajaa, lastentarhanopettajaa, puheterapeuttia, toimintaterapeuttia, erityisopettejaa, luokanopettajaa, avustajaa  tai ketä tahansa puheesta, kielestä ja kommunikaatiosta kiinnostunutta ihmistä.

Sanojen maailma ei keskity pelkkiin sanoihin, sillä kommunikaation keino voi olla mikä tahansa: ääni, kuva, viittoma, ele, liike, osoitus, katse...

Sanojen maailma pohjaa yhtäällä ammattitaitoon, omaan kokemukseen siitä tiedosta ja työstä, jota on tehty kädet savessa (tai puheterapeutin tapauksessa kädet räässä tai kuolassa), toisaalla tutkittuun tieteelliseen tietoon ja joissain asioissa myös ohueen mutu-tuntumaan siitä, mitä voisi olla tai idealistiseen näkemykseen siitä, miten asioiden pitäisi olla.

Sanojen maailman blogiin kirjoittavat useat eri ammattilaiset. Mielipiteitä voi siis olla monia ja niin pitää ollakin. Kommentointi ja keskustelu on enemmän kuin suotavaa!